Brexit http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/159770/all Mon, 12 Feb 2018 11:54:38 +0200 fi EU kiristää Britanniaa brexit-neuvotteluissa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250835-eu-kiristaa-britanniaa-brexit-neuvotteluissa <p>Otsikon kysymyksen asettelulta ei voine välttyä, kun lukee mitä expressin sivulla on kirjoitettu brexitin tuovan mukanaan muillekin jäsenmaille kuin yksin Britannialle. Kirjoituksen mukaan selvältä näyttää, että suurien häviäjien joukossa ovat suurimmat kaksi jäsenmaata eli Saksa ja Ranska. Myös Hollanti ja Ruotsi mainitaan yksinä häviäjinä. Miksi Saksa ja Ranska ovat suuria häviäjiä? Saksa pelkää häviävänsä miljardeja menetettyinä tukina, kun unioni yrittää vähentää varoja varakkaimmille jäsenmaille. Sama koskenee myös Ranskaa.</p><p>Britannia maksaa EU:lle vuositasolla noin 13 mrd euroa bruttona ja saa takaisin noin 7 mrd euroa, joten koko rahoituskehyskaudella 2014-2020 maksaa nettomaksuna noin 36 mrd euroa, josta voi päätellä EU:n vuosibudjettiin syntyvän suuremmoinen rahoitusaukko eron jälkeen, jollei ryhdytä leikkaamaan budjetin menoista. Budjettiaukon suuruudeksi on kerrottu olevan noin 13 mrd.</p><p>Saksa maksanut 23,273 mrd EU:lle 2016 ja saanut takaisin 10,082 mrd euroa. Ranska puolestaan on maksanut 19,476 mrd 2016 ja saanut takaisin 11,27 mrd. Jos EU:ssa ei leikata menoista, niin on päivänselvää nettomaksavien jäsenmaiden maksut nousevan vuosittain. Taitaa nousta, vaikka budjetin kehyksiä leikkattaisiin jonkin verran, sillä tuskinpa Saksa ja Ranska hyväksyvät maksuosuuksiinsa suurta korotusta. Mistä sitten leikataan?</p><p>Komission harkinnassa lienee Saksan ja muiden suhteellisen varakkaiden jäsenmaiden (koskenee Suomeakin) rakennerahastojen peruuttamista brexitistä syntyvän miljardiaukon täyttämiseksi. Noihin rakennerahastoihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto (Efre) ja Euroopan sosiaalirahasto, jotka tukevat osaamiskoulutusta, maataloutta ja kalastusta. Kirjoituksen mukaan Saksa saa lähes 28 miljardia euroa rahoitusta rakennerahastoista ja sijoitusrahastoista 2014-2020 aikana.</p><p>Miten mahtaa käydä nettomaksua maksavien maiden maatiloille, jos suunnitelma toteutuu? Etenkin, jos nykyisissä maksuosuuksissa ei huomioida EU:n kautta kierrätettyä maatalouden tukimaksuja? Kansallisen maataloustuen määrää tuskin voidaan siinä tapauksessa korottaa, joten maatilat tullevat vähenemään kustannuspaineesta johtuen.</p><p>Saksan suunnalta on kuitenkin jo esitetty kritiikkiä koheesiopolitiikasta, jota komissio suunnittelee toteutettavan. Kirjoituksen mukaan Saksan kaupunkijärjestö, Saksan maakuntayhdistys ja Saksan kaupunki ja kuntayhtymä ovat allekirjoittsneet koheesiopolitiikkaa koskevan poliittisen lausuman, jonka mukaan on tuettava satoja tuhansia hankkeita Euroopassa, joiden on saatava rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.</p><p>Saksa näyttää olevan muutoinkin hyvin huolestunut Brittien rahoituksen ja kaupan menettämisestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hans-Olaf Henkel</strong>, entinen saksalaisen teollisuusliiton puheenjohtaja sanoo, että <strong>Brexit vaikuttaa negatiivisesti mantereeseen.</strong></p><p>Hän sanoi: <strong>&quot;Se on niin ilmeistä, että Brexit johtaa &quot;lose-lose&quot;</strong><strong> tilanteeseen, niin Britanniassa kuin EU: ssa&quot;.</strong></p><p>Monet mediat ja somen kirjoittajat ovat olleet sitä mieltä, että yksinomaan britit kärsivät EU-erosta, mutta kyllä varsinkin suuret jäljelle jäävät jäsenmaat tulevat kärsimään monin tavoin. Ei ole ihme, että komissio Saksan ja Ranskan tuella/vaatimuksesta, ovat kiristämässä brexit-neuvottelusopimuksessa Britanniaa monin tavoin (vapaakauppasopimuksesta suuri maksu, vapaa liikkuvuus jne). Kysymys onkin nyt siitä, kuinka paljon Britannia antaa kiristää maataan? Tietää pääministeri May varmasti Euroopan mannermaiden kärsivän heidän erostaan paljon, jollei loppujen lopuksi enemmän kuin britit vuosien saatossa, joten saattaa hyvinkin erosta tulla &rdquo;hallitsematon&rdquo; jollei erosopimusta saada aikaan vuoden 2019 aikana, eikä neuvottelujen pidennysajasta päästä sopuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.express.co.uk/news/politics/914912/brexit-news-germany-berlin-subsidies-UK-EU-europe-business-trade-brussels">https://www.express.co.uk/news/politics/914912/brexit-news-germany-berlin-subsidies-UK-EU-europe-business-trade-brussels</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9535537">https://yle.fi/uutiset/3-9535537</a></p><p><a href="https://ek.fi/blogi/2016/09/01/tapaus-iso-britannia-miten-eusta-erotaan/">https://ek.fi/blogi/2016/09/01/tapaus-iso-britannia-miten-eusta-erotaan/</a></p><p><a href="http://ec.europa.eu/budget/figures/interactive/index_en.cfm">http://ec.europa.eu/budget/figures/interactive/index_en.cfm</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikon kysymyksen asettelulta ei voine välttyä, kun lukee mitä expressin sivulla on kirjoitettu brexitin tuovan mukanaan muillekin jäsenmaille kuin yksin Britannialle. Kirjoituksen mukaan selvältä näyttää, että suurien häviäjien joukossa ovat suurimmat kaksi jäsenmaata eli Saksa ja Ranska. Myös Hollanti ja Ruotsi mainitaan yksinä häviäjinä. Miksi Saksa ja Ranska ovat suuria häviäjiä? Saksa pelkää häviävänsä miljardeja menetettyinä tukina, kun unioni yrittää vähentää varoja varakkaimmille jäsenmaille. Sama koskenee myös Ranskaa.

Britannia maksaa EU:lle vuositasolla noin 13 mrd euroa bruttona ja saa takaisin noin 7 mrd euroa, joten koko rahoituskehyskaudella 2014-2020 maksaa nettomaksuna noin 36 mrd euroa, josta voi päätellä EU:n vuosibudjettiin syntyvän suuremmoinen rahoitusaukko eron jälkeen, jollei ryhdytä leikkaamaan budjetin menoista. Budjettiaukon suuruudeksi on kerrottu olevan noin 13 mrd.

Saksa maksanut 23,273 mrd EU:lle 2016 ja saanut takaisin 10,082 mrd euroa. Ranska puolestaan on maksanut 19,476 mrd 2016 ja saanut takaisin 11,27 mrd. Jos EU:ssa ei leikata menoista, niin on päivänselvää nettomaksavien jäsenmaiden maksut nousevan vuosittain. Taitaa nousta, vaikka budjetin kehyksiä leikkattaisiin jonkin verran, sillä tuskinpa Saksa ja Ranska hyväksyvät maksuosuuksiinsa suurta korotusta. Mistä sitten leikataan?

Komission harkinnassa lienee Saksan ja muiden suhteellisen varakkaiden jäsenmaiden (koskenee Suomeakin) rakennerahastojen peruuttamista brexitistä syntyvän miljardiaukon täyttämiseksi. Noihin rakennerahastoihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto (Efre) ja Euroopan sosiaalirahasto, jotka tukevat osaamiskoulutusta, maataloutta ja kalastusta. Kirjoituksen mukaan Saksa saa lähes 28 miljardia euroa rahoitusta rakennerahastoista ja sijoitusrahastoista 2014-2020 aikana.

Miten mahtaa käydä nettomaksua maksavien maiden maatiloille, jos suunnitelma toteutuu? Etenkin, jos nykyisissä maksuosuuksissa ei huomioida EU:n kautta kierrätettyä maatalouden tukimaksuja? Kansallisen maataloustuen määrää tuskin voidaan siinä tapauksessa korottaa, joten maatilat tullevat vähenemään kustannuspaineesta johtuen.

Saksan suunnalta on kuitenkin jo esitetty kritiikkiä koheesiopolitiikasta, jota komissio suunnittelee toteutettavan. Kirjoituksen mukaan Saksan kaupunkijärjestö, Saksan maakuntayhdistys ja Saksan kaupunki ja kuntayhtymä ovat allekirjoittsneet koheesiopolitiikkaa koskevan poliittisen lausuman, jonka mukaan on tuettava satoja tuhansia hankkeita Euroopassa, joiden on saatava rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.

Saksa näyttää olevan muutoinkin hyvin huolestunut Brittien rahoituksen ja kaupan menettämisestä.

 

Hans-Olaf Henkel, entinen saksalaisen teollisuusliiton puheenjohtaja sanoo, että Brexit vaikuttaa negatiivisesti mantereeseen.

Hän sanoi: "Se on niin ilmeistä, että Brexit johtaa "lose-lose" tilanteeseen, niin Britanniassa kuin EU: ssa".

Monet mediat ja somen kirjoittajat ovat olleet sitä mieltä, että yksinomaan britit kärsivät EU-erosta, mutta kyllä varsinkin suuret jäljelle jäävät jäsenmaat tulevat kärsimään monin tavoin. Ei ole ihme, että komissio Saksan ja Ranskan tuella/vaatimuksesta, ovat kiristämässä brexit-neuvottelusopimuksessa Britanniaa monin tavoin (vapaakauppasopimuksesta suuri maksu, vapaa liikkuvuus jne). Kysymys onkin nyt siitä, kuinka paljon Britannia antaa kiristää maataan? Tietää pääministeri May varmasti Euroopan mannermaiden kärsivän heidän erostaan paljon, jollei loppujen lopuksi enemmän kuin britit vuosien saatossa, joten saattaa hyvinkin erosta tulla ”hallitsematon” jollei erosopimusta saada aikaan vuoden 2019 aikana, eikä neuvottelujen pidennysajasta päästä sopuun.

 

Lähteet;

https://www.express.co.uk/news/politics/914912/brexit-news-germany-berlin-subsidies-UK-EU-europe-business-trade-brussels

https://yle.fi/uutiset/3-9535537

https://ek.fi/blogi/2016/09/01/tapaus-iso-britannia-miten-eusta-erotaan/

http://ec.europa.eu/budget/figures/interactive/index_en.cfm

 

]]>
41 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250835-eu-kiristaa-britanniaa-brexit-neuvotteluissa#comments Brexit Eu komissio Ranska Saksa Mon, 12 Feb 2018 09:54:38 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250835-eu-kiristaa-britanniaa-brexit-neuvotteluissa
Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken <a href="https://www.hs.fi/blogi/maailmanselittaja/art-2000005519965.html?share=da85d29ab8fd05682010c50af661de5b">artikkelin</a>, jossa argumentointiin, että:</p><p>&rdquo;&hellip; elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys &ndash; turhautuminen, jopa suoranainen raivo &ndash; on viime vuosina vallannut alaa.&rdquo;</p><p>Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:</p><p>&rdquo;Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.&rdquo;</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.</p><p><strong>Tuloerot</strong></p><p>On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.</p><p>Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, <em>Review of Income and Wealthissa</em>, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy t<a href="http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/p19.pdf">äältä</a>). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.</p><p>Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä <a href="https://inequality.org/facts/wealth-inequality/">ennätyksellisellä tasolla</a>. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on <a href="http://www.epi.org/publication/charting-wage-stagnation/">pysähtynyt</a>. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.</p><p><strong>Köyhyys ja elintaso</strong></p><p>Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.</p><p>Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/21/health/us-life-expectancy-study/index.html">alkanut laskea</a>, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin <a href="https://www.brookings.edu/blog/brookings-now/2017/03/23/working-class-white-americans-are-now-dying-in-middle-age-at-faster-rates-than-minority-groups/">valkoihoisten keskiluokkaisten miesten</a> keskuudessa.</p><p><strong>Turhautuminen on ymmärrettävää</strong></p><p>Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.</p><p>Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää. &nbsp;</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi#comments Raha Brexit Donald Trump köyhyys Protestikulttuuri Tuloerot Thu, 11 Jan 2018 12:20:03 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi
Itsenäisyys vai Eurostoliitto? http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248499-itsenaisyys-vai-eurostoliitto <p>Euroopan Unioni on viime vuodet kulkenut epäonnistumisesta toiseen. Eurokriisi 2010-luvun alussa oli hajottaa koko alueen ja voi uusiutua jo seuraavan talouslaman myötä. Turvapaikanhakijoiden tulva myöhemmin johti vapaan liikkuvuuden romahdukseen, kun Schengen-maat rikkoivat kansainvälisiä sopimuksia ja sallivat kansainvaelluksen.</p><p>EU-jäsenyyttä perustellaan usein vuoden 1994 kansanäänestyksellä. Äänestystulos saatiin myönteiseksi hehkuttamalla valtamedian voimin vapaata kauppaa, edullisempaa ruokaa, työtä ja turvallisuutta. Todellisuus olikin kaikkea muuta; Suomi muuttui pian nettomaksajaksi ja unionin valtaa laajennettiin paljon uskoteltua enemmän. Suvereniteettimme viedään pienissä paloissa, päätös kerrallaan.</p><p>Pienen ja viennistä riippuvaisen Suomen etu ovat yhteismarkkinat ja vapaa kaupankäynti. Etumme ei missään tapauksessa ole luovuttaa päätösvaltaa omista asioistamme. Suomalaisten työllä rakennettua hyvinvointia ei saa käyttää muiden velkojen tai sosiaaliturvan maksamiseen. Haluamme itse päättää, keitä maamme rajojen yli kulkee.</p><p>Britannian eron säikyttämä EU käpertyy huolestuttavaan suuntaan. Saksan hallitusneuvotteluissa uhotaan Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta - Ranskan presidentti esittää unionin syventämistä liittovaltioksi. Tämän jatkuessa Suomi on valinnan edessä. Mitä tehdään, jos asiat eivät etene kuten maamme hallitus uskottelee? Olemmeko mukana liittovaltiossa vai valmistaudummeko eroon unionista?&nbsp;</p><p>Tähän tarvitaan vastauksia hyvin pian - keskeisiä päätöksiä tehdään jo alkavana vuonna. Minun vastaukseni on selvä: Suomen kuuluu olla itsenäinen kansakunta vahvojen kansallisvaltioiden Euroopassa. Haluan, että juuri itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa viettänyt Suomi on itsenäinen vielä toisetkin sata vuotta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan Unioni on viime vuodet kulkenut epäonnistumisesta toiseen. Eurokriisi 2010-luvun alussa oli hajottaa koko alueen ja voi uusiutua jo seuraavan talouslaman myötä. Turvapaikanhakijoiden tulva myöhemmin johti vapaan liikkuvuuden romahdukseen, kun Schengen-maat rikkoivat kansainvälisiä sopimuksia ja sallivat kansainvaelluksen.

EU-jäsenyyttä perustellaan usein vuoden 1994 kansanäänestyksellä. Äänestystulos saatiin myönteiseksi hehkuttamalla valtamedian voimin vapaata kauppaa, edullisempaa ruokaa, työtä ja turvallisuutta. Todellisuus olikin kaikkea muuta; Suomi muuttui pian nettomaksajaksi ja unionin valtaa laajennettiin paljon uskoteltua enemmän. Suvereniteettimme viedään pienissä paloissa, päätös kerrallaan.

Pienen ja viennistä riippuvaisen Suomen etu ovat yhteismarkkinat ja vapaa kaupankäynti. Etumme ei missään tapauksessa ole luovuttaa päätösvaltaa omista asioistamme. Suomalaisten työllä rakennettua hyvinvointia ei saa käyttää muiden velkojen tai sosiaaliturvan maksamiseen. Haluamme itse päättää, keitä maamme rajojen yli kulkee.

Britannian eron säikyttämä EU käpertyy huolestuttavaan suuntaan. Saksan hallitusneuvotteluissa uhotaan Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta - Ranskan presidentti esittää unionin syventämistä liittovaltioksi. Tämän jatkuessa Suomi on valinnan edessä. Mitä tehdään, jos asiat eivät etene kuten maamme hallitus uskottelee? Olemmeko mukana liittovaltiossa vai valmistaudummeko eroon unionista? 

Tähän tarvitaan vastauksia hyvin pian - keskeisiä päätöksiä tehdään jo alkavana vuonna. Minun vastaukseni on selvä: Suomen kuuluu olla itsenäinen kansakunta vahvojen kansallisvaltioiden Euroopassa. Haluan, että juuri itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa viettänyt Suomi on itsenäinen vielä toisetkin sata vuotta.

 

]]>
24 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248499-itsenaisyys-vai-eurostoliitto#comments Brexit EU:n liittovaltiokehitys Turvapaikkakriisi Tue, 02 Jan 2018 06:11:09 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248499-itsenaisyys-vai-eurostoliitto
Brexit: mitä tänään sovittiin ja todettiin? http://markkukiikeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247318-brexit-mita-tanaan-sovittiin-ja-todettiin <p>Seuraava kirjoitus perustuu paljolti sille, mitä EU:n Komission Brexit pääneuvottelija Michel Barnier ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesivat saavutetusta neuvottelutuloksesta tänään 8.12.2017.</p><p>Yleisesti Barnier totesi, että nyt on saavutettu riittävä tulos seuraavan vaiheen aloittamiseksi (kauppaneuvottelut). Nyt ministerineuvosto hyväksyy alustava luonnoksen.</p><p>(Jäsenmaissa oleskelevien) kansalaisten oikeuksista on sovittu vastavuoroisesti. Kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Kansalaiset, jotka saapuneet ennen eroa, voivat jäädä, oleskella ja työskennellä. Näin myös aikaisemmin saapuneet ja työskennelleet. Opiskelija voi jäädä oleskelemaan (kansallinen kohtelu) ja jäädä myös tekemään töitä opiskelujen jälkeen. Perheenjäsenet (laajassa merkityksessä) voivat jäädä, myös Brexit eron jälkeen syntyneet. Heillä on kaikki oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin, ja he omaavat nk. oikeuksien maastavientioikeuden (oikeudet säilyvät muuttotilanteessa). Britannia sitoutuu luomaan EU kansalaisille nk. ilmaisen erityisasemajärjestelmän. Näiden oikeuksien tehokas suoja ja johdonmukainen tulkinta taataan kanaalin molemmin puolin. Britannian oikeusjärjestelmä ja tuomioistuin ratkaisee oikeuskysymykset, mutta EU tuomioistuin voi, kansallisen britannialaisen tuomioistuimen pyynnöstä, antaa vielä 8 vuotta ennakkoratkaisuja kansalaisten oikeuksista. Tällä pyritään luomaan näitä oikeuksia koskeva vakaa tulkintakäytäntö. Vastavuoroisuuden periaate soveltuu ehdoitta. Britannia sitoutuu luomaan myös viranomaisen, joka huolehtii EU kansalaisten oikeuksien tehokkaasta täytäntöönpanosta ja oikeusvarmuudesta. Komissio valvoo Britannian kansalaisten oikeuksia EU:ssa.</p><p>Pohjois-Irlannin kysymys on ollut tärkeä EU:lle mm. siitä syystä, että monet rajatylittävät yhteistoiminnat ovat EU:n rahoittamia ja valvomia. Britannian ero aiheuttaa vakavia ongelmia näille yhteistyön muodoille. Rinnakkaisia järjestelmiä ei voida pitää voimassa. Pohjois-Irlannin osalta sovittiin, että Britannia sitoutuu järjestämään raja-asian ja pitää voimassa olemassa olevat yhteistoiminnan muodot. Periaatteena on välttää nk. &quot;kovaa rajaa&quot;. Muuten Pohjois-Irlantiin sovelletaan sovituin osin tulliunionin ja sisämarkkinan järjestelmää, ja suojataan Good Friday -sopimusta. Pohjois-Irlannissa asuvat Irlannin kansalaiset nauttivat oikeuksiaan EU kansalaisina. Britannia pysyttää voimassa myös nk. Yhteisen matkustusalueen (Common Travel Area). Periaatteena on, että Britannia, EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat joustavien ja luovien ratkaisujen etsimiseen tässä vaikeassa Pohjois-Irlannin tilanteessa, noudattaen kollektiivisen vastuun periaatetta. Neuvottelujen toisessa vaiheessa (kauppasopimus) Pohjois-Irlannin neuvottelut jatkuvat rinnakkaisena prosessina. Tässä tilanteessa sisämarkkinoiden ja tulliliiton säännöjen integriteetti ja johdonmukaisuus on kuitenkin säilytettävä, koska ne ovat EU:n kova ydin. Pohjois-Irlannin osalta tarvitaan erityisjärjestelyjä.</p><p>Erosopimuksen taloudellisesta osasta on sovittu sitä koskevat periaatteet ja vastuiden laskentametodi. Kuten May totesi puheessaan alkuvuodessa, kenenkään ei tulisi maksaa enempää kuin mitä se maksaisi jäsenvaltiona. Britannia osallistuu EU talousohjelmaan aina 2020 asti. Osallistuminen koskee myös investointipankkitoimintaa, kehitysrahoitusta ja pakolaissopimusta Turkin kanssa. Britannia osallistuu EU budjettiin 2020 asti kuin se olisi jäsenvaltio. EU:n tavoitteena oli määritellä tarkasti lista niistä velvoitteista, jotka on täytettävä eron tapahtuessa. Summat eivät ole vielä edes laskettavissa kokonaisuudessaan. Ne koostuvat erilaisista EU:n maksuista, lainavelvoitteista, eläkemaksuista jne. Kyse ei ole varsinaisesti poliittisesta päätöksestä, vaan todellisten kulujen maksamisesta.&nbsp;</p><p>Miksi neuvottelutilanne näyttää nyt paremmalta? Tavoitteena on ollut järjestäytynyt poistuminen EU:sta. Nyt on saavutettu periaatteet erolle edellä mainituissa erityisasioissa. Siten on luotu mahdollisuus aloittaa kauppaneuvottelut. Tulos takaa määrätynlaisen ennakoitavuuden kansalaisille ja taloustoimijoille Brexitin aiheuttamassa epävarmuustilanteessa. Saavutettu tulos luo selvästi luottamusta osapuolten välille.</p><p>Tilanne on kuitenkin se, että Britannia on vahvistanut EU:sta lähdön. Tämä koskee siis koko EU järjestelmää mukaan lukien Euratom, Europol jne., koska ne ovat juridisesti, hallinnollisesti ja poliittisesti erottamaton osa EU:ta. Britannia ei ole halunnut sitoutua sisämarkkinasäännöksiin, joten tilanne on täysin eri kuin muiden sisämarkkinoille osallistuvien maiden osalta (Euroopan talousalue, mm. Norja). Kaikista sitovista säännöksistä on sovittava erikseen. Jatko(kauppa)neuvotteluvaihe tulee olemaan ehkä vaikeampi kuin tämä erosopimusvaihe. Sisämarkkinoiden integriteetti, neljän vapauden yhteenkuuluvuus, EU:n sisäisen päätöksenteon autonomia ja itsenäisyys eivät ole neuvoteltavissa tai kompromissin kohde. Uusi suhde tulee koostumaan oletettavasti jonkinlaisesta vapaakauppasopimuksesta erityisine yhteistyömuotoineen (turvallisuus, jonkintyyppinen ulkoasioita koskeva solidariteetti, jne.). Säännösten, hallinnon ja oikeudellisen valvonnan osalta kaikki on neuvoteltava.&nbsp;</p><p>Tulevat neuvottelut tulevat perustuvat pragmaattisuuden, empiirisyyden ja vastuullisuuden periaatteisiin sekä Pohjois-Irlannin eritysaseman huomioonottamiseen. &nbsp;Britannia on vaatinut siirtymäaikaa. Erilaiset mahdolliset mallit ovat selkeät; Norjan, Ukrainan, Turkin, Kanadan tai Etelä-Korean malli. Britannian ehdotukset ja vaatimukset omasta autonomiasta viittaavat Kanadan malliin. Mahdollinen sopimus menee EU:n, jäsenvaltioiden ja Britannian parlamenttien hyväksyttäviksi, mahdollisine tuomioistuinmenettelyineen. Komissio tarvitsee nyt neuvotteluohjeet EU instituutioilta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash;----------------</p><p>Edit 16:31:&nbsp;</p><p>Varsin yksimielisen EU parlamentin &quot;esilausunnossa&quot; tänään - ennen ensi viikon varsinaista käsittelyä - todettiin, että tämä ei ole vielä sopimus, vaan ensimmäinen neuvotteluvaihe. Monia ongelmia (taloudellinen, Pohjois-Irlanti, kansalaisten asema) on osittain ratkaistu. Neuvottelut ovat kehittyneet tarpeeksi artiklan 50 mainitsemalla tavalla niin, että kauppaneuvottelut voidaan aloittaa. Parlamentti haluaa korostaa ja vaatii vielä seuraavia asioita:</p><p>- Britannian tulee luoda automaattinen (ilmoitusluonteinen) tunnustusprosessi EU kansalaisille Britanniassa, jossa brittiviranomaisella (Home Office) on todistustaakka,</p><p>- työntekijöiden oikeudet on turvattava siirtymävaiheessa,</p><p>- EU tuomioistuimen aseman tulee olla selkeä ja vahva ja oikeuskäytännön kansalaisten oikeuksien osalta sitova määräämättömän ajan ja oikeuskäytännön pitää olla johdonmukainen,</p><p>- Britannian on luotava vahva järjestelmä oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi (Britannian Ombudsman),</p><p>- Liikkuminen tulee olla vapaa kaikille brittikansalaisille, jotka asuvat jo 27,</p><p>- sopimusvelvoitteet Irlannin osalta oltava täysin täytäntöönpantavissa käytännössä,</p><p>- siirtymisajan kuluessa EU oikeuden kaikkia normeja (Aqui Communautaire) on noudatettava Britannian toimesta, satunnaista etujen poimintaa (cherry-picking) ei voida sallia.</p><p>Parlamentti tulee antamaan myös oman käsityksensä tulevan suhteen luonteesta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seuraava kirjoitus perustuu paljolti sille, mitä EU:n Komission Brexit pääneuvottelija Michel Barnier ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesivat saavutetusta neuvottelutuloksesta tänään 8.12.2017.

Yleisesti Barnier totesi, että nyt on saavutettu riittävä tulos seuraavan vaiheen aloittamiseksi (kauppaneuvottelut). Nyt ministerineuvosto hyväksyy alustava luonnoksen.

(Jäsenmaissa oleskelevien) kansalaisten oikeuksista on sovittu vastavuoroisesti. Kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Kansalaiset, jotka saapuneet ennen eroa, voivat jäädä, oleskella ja työskennellä. Näin myös aikaisemmin saapuneet ja työskennelleet. Opiskelija voi jäädä oleskelemaan (kansallinen kohtelu) ja jäädä myös tekemään töitä opiskelujen jälkeen. Perheenjäsenet (laajassa merkityksessä) voivat jäädä, myös Brexit eron jälkeen syntyneet. Heillä on kaikki oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin, ja he omaavat nk. oikeuksien maastavientioikeuden (oikeudet säilyvät muuttotilanteessa). Britannia sitoutuu luomaan EU kansalaisille nk. ilmaisen erityisasemajärjestelmän. Näiden oikeuksien tehokas suoja ja johdonmukainen tulkinta taataan kanaalin molemmin puolin. Britannian oikeusjärjestelmä ja tuomioistuin ratkaisee oikeuskysymykset, mutta EU tuomioistuin voi, kansallisen britannialaisen tuomioistuimen pyynnöstä, antaa vielä 8 vuotta ennakkoratkaisuja kansalaisten oikeuksista. Tällä pyritään luomaan näitä oikeuksia koskeva vakaa tulkintakäytäntö. Vastavuoroisuuden periaate soveltuu ehdoitta. Britannia sitoutuu luomaan myös viranomaisen, joka huolehtii EU kansalaisten oikeuksien tehokkaasta täytäntöönpanosta ja oikeusvarmuudesta. Komissio valvoo Britannian kansalaisten oikeuksia EU:ssa.

Pohjois-Irlannin kysymys on ollut tärkeä EU:lle mm. siitä syystä, että monet rajatylittävät yhteistoiminnat ovat EU:n rahoittamia ja valvomia. Britannian ero aiheuttaa vakavia ongelmia näille yhteistyön muodoille. Rinnakkaisia järjestelmiä ei voida pitää voimassa. Pohjois-Irlannin osalta sovittiin, että Britannia sitoutuu järjestämään raja-asian ja pitää voimassa olemassa olevat yhteistoiminnan muodot. Periaatteena on välttää nk. "kovaa rajaa". Muuten Pohjois-Irlantiin sovelletaan sovituin osin tulliunionin ja sisämarkkinan järjestelmää, ja suojataan Good Friday -sopimusta. Pohjois-Irlannissa asuvat Irlannin kansalaiset nauttivat oikeuksiaan EU kansalaisina. Britannia pysyttää voimassa myös nk. Yhteisen matkustusalueen (Common Travel Area). Periaatteena on, että Britannia, EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat joustavien ja luovien ratkaisujen etsimiseen tässä vaikeassa Pohjois-Irlannin tilanteessa, noudattaen kollektiivisen vastuun periaatetta. Neuvottelujen toisessa vaiheessa (kauppasopimus) Pohjois-Irlannin neuvottelut jatkuvat rinnakkaisena prosessina. Tässä tilanteessa sisämarkkinoiden ja tulliliiton säännöjen integriteetti ja johdonmukaisuus on kuitenkin säilytettävä, koska ne ovat EU:n kova ydin. Pohjois-Irlannin osalta tarvitaan erityisjärjestelyjä.

Erosopimuksen taloudellisesta osasta on sovittu sitä koskevat periaatteet ja vastuiden laskentametodi. Kuten May totesi puheessaan alkuvuodessa, kenenkään ei tulisi maksaa enempää kuin mitä se maksaisi jäsenvaltiona. Britannia osallistuu EU talousohjelmaan aina 2020 asti. Osallistuminen koskee myös investointipankkitoimintaa, kehitysrahoitusta ja pakolaissopimusta Turkin kanssa. Britannia osallistuu EU budjettiin 2020 asti kuin se olisi jäsenvaltio. EU:n tavoitteena oli määritellä tarkasti lista niistä velvoitteista, jotka on täytettävä eron tapahtuessa. Summat eivät ole vielä edes laskettavissa kokonaisuudessaan. Ne koostuvat erilaisista EU:n maksuista, lainavelvoitteista, eläkemaksuista jne. Kyse ei ole varsinaisesti poliittisesta päätöksestä, vaan todellisten kulujen maksamisesta. 

Miksi neuvottelutilanne näyttää nyt paremmalta? Tavoitteena on ollut järjestäytynyt poistuminen EU:sta. Nyt on saavutettu periaatteet erolle edellä mainituissa erityisasioissa. Siten on luotu mahdollisuus aloittaa kauppaneuvottelut. Tulos takaa määrätynlaisen ennakoitavuuden kansalaisille ja taloustoimijoille Brexitin aiheuttamassa epävarmuustilanteessa. Saavutettu tulos luo selvästi luottamusta osapuolten välille.

Tilanne on kuitenkin se, että Britannia on vahvistanut EU:sta lähdön. Tämä koskee siis koko EU järjestelmää mukaan lukien Euratom, Europol jne., koska ne ovat juridisesti, hallinnollisesti ja poliittisesti erottamaton osa EU:ta. Britannia ei ole halunnut sitoutua sisämarkkinasäännöksiin, joten tilanne on täysin eri kuin muiden sisämarkkinoille osallistuvien maiden osalta (Euroopan talousalue, mm. Norja). Kaikista sitovista säännöksistä on sovittava erikseen. Jatko(kauppa)neuvotteluvaihe tulee olemaan ehkä vaikeampi kuin tämä erosopimusvaihe. Sisämarkkinoiden integriteetti, neljän vapauden yhteenkuuluvuus, EU:n sisäisen päätöksenteon autonomia ja itsenäisyys eivät ole neuvoteltavissa tai kompromissin kohde. Uusi suhde tulee koostumaan oletettavasti jonkinlaisesta vapaakauppasopimuksesta erityisine yhteistyömuotoineen (turvallisuus, jonkintyyppinen ulkoasioita koskeva solidariteetti, jne.). Säännösten, hallinnon ja oikeudellisen valvonnan osalta kaikki on neuvoteltava. 

Tulevat neuvottelut tulevat perustuvat pragmaattisuuden, empiirisyyden ja vastuullisuuden periaatteisiin sekä Pohjois-Irlannin eritysaseman huomioonottamiseen.  Britannia on vaatinut siirtymäaikaa. Erilaiset mahdolliset mallit ovat selkeät; Norjan, Ukrainan, Turkin, Kanadan tai Etelä-Korean malli. Britannian ehdotukset ja vaatimukset omasta autonomiasta viittaavat Kanadan malliin. Mahdollinen sopimus menee EU:n, jäsenvaltioiden ja Britannian parlamenttien hyväksyttäviksi, mahdollisine tuomioistuinmenettelyineen. Komissio tarvitsee nyt neuvotteluohjeet EU instituutioilta. 

 

–----------------

Edit 16:31: 

Varsin yksimielisen EU parlamentin "esilausunnossa" tänään - ennen ensi viikon varsinaista käsittelyä - todettiin, että tämä ei ole vielä sopimus, vaan ensimmäinen neuvotteluvaihe. Monia ongelmia (taloudellinen, Pohjois-Irlanti, kansalaisten asema) on osittain ratkaistu. Neuvottelut ovat kehittyneet tarpeeksi artiklan 50 mainitsemalla tavalla niin, että kauppaneuvottelut voidaan aloittaa. Parlamentti haluaa korostaa ja vaatii vielä seuraavia asioita:

- Britannian tulee luoda automaattinen (ilmoitusluonteinen) tunnustusprosessi EU kansalaisille Britanniassa, jossa brittiviranomaisella (Home Office) on todistustaakka,

- työntekijöiden oikeudet on turvattava siirtymävaiheessa,

- EU tuomioistuimen aseman tulee olla selkeä ja vahva ja oikeuskäytännön kansalaisten oikeuksien osalta sitova määräämättömän ajan ja oikeuskäytännön pitää olla johdonmukainen,

- Britannian on luotava vahva järjestelmä oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi (Britannian Ombudsman),

- Liikkuminen tulee olla vapaa kaikille brittikansalaisille, jotka asuvat jo 27,

- sopimusvelvoitteet Irlannin osalta oltava täysin täytäntöönpantavissa käytännössä,

- siirtymisajan kuluessa EU oikeuden kaikkia normeja (Aqui Communautaire) on noudatettava Britannian toimesta, satunnaista etujen poimintaa (cherry-picking) ei voida sallia.

Parlamentti tulee antamaan myös oman käsityksensä tulevan suhteen luonteesta.

 

 

 

]]>
23 http://markkukiikeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247318-brexit-mita-tanaan-sovittiin-ja-todettiin#comments Brexit Eroneuvottelut Euroopan unioni Komissio Fri, 08 Dec 2017 11:46:42 +0000 Markku Kiikeri http://markkukiikeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247318-brexit-mita-tanaan-sovittiin-ja-todettiin
Britannia maksaa Euroopan unionille kaikki velkansa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247315-britannia-maksaa-euroopan-unionille-kaikki-velkansa <p>Britannian ja EU:n brexit-neuvotteluissa on saavutettu alustava sopu. Neuvotteluissa ei voitu päästä eteenpäin ennenkuin&nbsp; kolmesta suuresta kiistakysymyksestä oli päästy sopuun. Nämä olivat Britannian maksuista EU:lle eron jälkeen, EU-kansalaisten ja brittien oikeuksista eron jälkeen ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakysymys.</p><p>EU ja Btritannia ovat sopineet, että Britannia maksaa täysimääräisinä jäsenmaksunsa vuoden 2020 loppuun ja vastaa sitoumuksitaan keskeneräisissä EU-projekteissa. Eli Britannia maksaa kaikki velkansa Euroopan unionille.&nbsp;</p><p>EU ja Britannia turvaavat kansalaistensa asemansa toistensa kesken. Oleskeluluvan saamista ei tule kovin raskasta prosessia kummankaan osapuolen kansalaisille.</p><p>Irlannin ja Pohjois-Irlannin, eikä Pohjois-Irlannin ja Britannian rajalle muodosteta raskasta rajatarkastusta Irlannin eikä Britannian toimesta.</p><p>Lisäksi Britannia noudattaa EU-lainsäädäntöä eroprosessin aikana mukaanlukien ne säädökset, jotka tehdään prosessin aikana, vaikka Britannia ei niihin pysty vaikuttamaan.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/236966-lapimurto-brexit-neuvotteluissa-britannia-maksaa-tayden-jasenmaksun-2019-2020" title="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/236966-lapimurto-brexit-neuvotteluissa-britannia-maksaa-tayden-jasenmaksun-2019-2020">https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/236966-lapimurto-brexit-neuvotteluissa...</a></p><p>Tästä neuvotteluja on hyvä jatkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian ja EU:n brexit-neuvotteluissa on saavutettu alustava sopu. Neuvotteluissa ei voitu päästä eteenpäin ennenkuin  kolmesta suuresta kiistakysymyksestä oli päästy sopuun. Nämä olivat Britannian maksuista EU:lle eron jälkeen, EU-kansalaisten ja brittien oikeuksista eron jälkeen ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakysymys.

EU ja Btritannia ovat sopineet, että Britannia maksaa täysimääräisinä jäsenmaksunsa vuoden 2020 loppuun ja vastaa sitoumuksitaan keskeneräisissä EU-projekteissa. Eli Britannia maksaa kaikki velkansa Euroopan unionille. 

EU ja Britannia turvaavat kansalaistensa asemansa toistensa kesken. Oleskeluluvan saamista ei tule kovin raskasta prosessia kummankaan osapuolen kansalaisille.

Irlannin ja Pohjois-Irlannin, eikä Pohjois-Irlannin ja Britannian rajalle muodosteta raskasta rajatarkastusta Irlannin eikä Britannian toimesta.

Lisäksi Britannia noudattaa EU-lainsäädäntöä eroprosessin aikana mukaanlukien ne säädökset, jotka tehdään prosessin aikana, vaikka Britannia ei niihin pysty vaikuttamaan.

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/236966-lapimurto-brexit-neuvotteluissa-britannia-maksaa-tayden-jasenmaksun-2019-2020

Tästä neuvotteluja on hyvä jatkaa.

 

 

 

 

 

]]>
115 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247315-britannia-maksaa-euroopan-unionille-kaikki-velkansa#comments Brexit Britannia Euroopan unioni Fri, 08 Dec 2017 11:35:27 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247315-britannia-maksaa-euroopan-unionille-kaikki-velkansa
Brexit-prosessi ohittamassa etanan vauhdin http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246584-brexit-prosessi-ohittamassa-etanan-vauhdin <p>Iso-Britannian hallitus on terhistäytymässä. Brexit äänestyksestä on kulunut vain 500 päivää. Hölläkätinen EU lupaa milloin minkäkin määrän lisäaikaa. Nyt palkintona 10 päivää. Asialista näyttää olevan edelleen sama. Mutta kyllä se siitä.</p><p><a href="http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/brexit-latest-news-theresa-may-eu-talks-10-days-improve-offer-deadline-date-a8074791.html">http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/brexit-latest-news-theresa-may-eu-talks-10-days-improve-offer-deadline-date-a8074791.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iso-Britannian hallitus on terhistäytymässä. Brexit äänestyksestä on kulunut vain 500 päivää. Hölläkätinen EU lupaa milloin minkäkin määrän lisäaikaa. Nyt palkintona 10 päivää. Asialista näyttää olevan edelleen sama. Mutta kyllä se siitä.

http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/brexit-latest-news-theresa-may-eu-talks-10-days-improve-offer-deadline-date-a8074791.html

 

 

]]>
101 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246584-brexit-prosessi-ohittamassa-etanan-vauhdin#comments Brexit Fri, 24 Nov 2017 20:19:31 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246584-brexit-prosessi-ohittamassa-etanan-vauhdin
Brexit-keskustelua: Juupas ja Eipäs juttelee http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246519-brexit-keskustelua-juupas-ja-eipas-juttelee <p>EU:n puolustaja Juupas: Brexit tulee briteille kalliiksi! Brexittiä kannattavat ovat typeriä.<br />EU:n arvostelija Eipäs: Britit säästää rahaa ja työllisyys nousee, kun se eroaa EU:sta.<br />Juupas: Mut autoteollisuus pakenee.<br />Eipäs: Ei välttämättä.<br />Juupas: Kyl ne pakenee.<br />Eipäs: Se jää nähtäväksi. Uusia investointeja tulee tilalle. EU-puolustajien ennustukset on tähänkin saakka kaikki menneet huti.<br />Juupas: Brexit on ksenofobiaa ja typeryyttä.<br />Eipäs: Onko ksenofilia sitten parempi?<br />Juupas: Voitko poistua, kun vääriä mielipiteitä esittäviä ei tänne suvaita. Kirjoita oma blogi ja perustele siellä haluamallasi tavalla.<br />Eipäs: Vai niin. EU uhkailee, kiristää ja kiusaa. Ja nyt eri mieltä olevat ajetaan täältäkin pois.<br />Juupas: Ei EU ketään uhkaile.<br />Eipäs: Juncker on todennut: &quot;Kukaan ei enää uskalla erota EU:sta, kun he näkevät miten Britanniaa rangaistaan&quot;. Eikö tuo ole uhkailua?<br />Juupas: Keksit ihan itse näitä.<br />Eipäs: Uutisessa oli tuo. Itse keksit näitä väitteitä, että Brexit on huono asia.<br />Juupas: No onhan se.<br />Eipäs: Mutta et perustele?<br />Juupas: Palasit sitten tänne pyörittämään samaa levyäsi. Väitteitä vailla minkäänlaisia perusteluja. Pelkkää mutu-tietoa.<br />Eipäs: Voisitko perustella väitteesi?<br />Juupas: En.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n puolustaja Juupas: Brexit tulee briteille kalliiksi! Brexittiä kannattavat ovat typeriä.
EU:n arvostelija Eipäs: Britit säästää rahaa ja työllisyys nousee, kun se eroaa EU:sta.
Juupas: Mut autoteollisuus pakenee.
Eipäs: Ei välttämättä.
Juupas: Kyl ne pakenee.
Eipäs: Se jää nähtäväksi. Uusia investointeja tulee tilalle. EU-puolustajien ennustukset on tähänkin saakka kaikki menneet huti.
Juupas: Brexit on ksenofobiaa ja typeryyttä.
Eipäs: Onko ksenofilia sitten parempi?
Juupas: Voitko poistua, kun vääriä mielipiteitä esittäviä ei tänne suvaita. Kirjoita oma blogi ja perustele siellä haluamallasi tavalla.
Eipäs: Vai niin. EU uhkailee, kiristää ja kiusaa. Ja nyt eri mieltä olevat ajetaan täältäkin pois.
Juupas: Ei EU ketään uhkaile.
Eipäs: Juncker on todennut: "Kukaan ei enää uskalla erota EU:sta, kun he näkevät miten Britanniaa rangaistaan". Eikö tuo ole uhkailua?
Juupas: Keksit ihan itse näitä.
Eipäs: Uutisessa oli tuo. Itse keksit näitä väitteitä, että Brexit on huono asia.
Juupas: No onhan se.
Eipäs: Mutta et perustele?
Juupas: Palasit sitten tänne pyörittämään samaa levyäsi. Väitteitä vailla minkäänlaisia perusteluja. Pelkkää mutu-tietoa.
Eipäs: Voisitko perustella väitteesi?
Juupas: En.
 

]]>
8 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246519-brexit-keskustelua-juupas-ja-eipas-juttelee#comments Brexit Brexit EU populismi EU Thu, 23 Nov 2017 11:42:19 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246519-brexit-keskustelua-juupas-ja-eipas-juttelee
Brexitin hinta brittikotitalouksille useita satoja puntia vuodessa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246450-brexitin-hinta-brittikotitalouksille-useita-satoja-puntia-vuodessa <p>Britannian EU-ero toteutuu vasta maaliskuun lopussa vuonna 2019, mutta jo nyt brittikotitaloudet ovat saaneet esimakua siitä, mitä Brexit niille tulee lopulta maksamaan.</p><p>Heti EU-kansanäänestyksen tuloksen selvittyä punnan arvo sukelsi voimakkaasti eikä ole sen jälkeen toipunut. Sen seurauksena kaikki tuontihinnat ovat nousseet saaden inflaation voimakkaaseen nousuun. Inflaation nousun takia myös reaalipalkkojen nousu on painunut miinukselle.</p><p>Tuontihintojen nousun ja inflaation kasvun vaikutukset ovat brittikotitalouksille jo nyt useita satoja puntia vuodessa. Näin kertoo London School&nbsp; of Ecnomicsin (LSE) alaisen Centre for Economic Performance&nbsp; -tutkimuskeskuksen (CEP) maanantaina julkaisema selvitys.</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458239.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458239.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458239.html</a></p><p>Tässä on mukana Brexitin vaikutukset vain tähän asti. Suuremmat vaikutukset tulevat esiin vasta sitten, kun Lontoon finassikeskuksesta&nbsp; EU-alueelle siirtyneiden toimijoiden aiheuttamat vaikutukset tulevat koko painollaan esiin ja Euroopan ulkopuolisten yritysten Britanniaan lopettamien investointien kokonaismäärä selviää. Näitä investointeja ne ovat tehneet vain päästäkseen Euroopan sisämarkkinoille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian EU-ero toteutuu vasta maaliskuun lopussa vuonna 2019, mutta jo nyt brittikotitaloudet ovat saaneet esimakua siitä, mitä Brexit niille tulee lopulta maksamaan.

Heti EU-kansanäänestyksen tuloksen selvittyä punnan arvo sukelsi voimakkaasti eikä ole sen jälkeen toipunut. Sen seurauksena kaikki tuontihinnat ovat nousseet saaden inflaation voimakkaaseen nousuun. Inflaation nousun takia myös reaalipalkkojen nousu on painunut miinukselle.

Tuontihintojen nousun ja inflaation kasvun vaikutukset ovat brittikotitalouksille jo nyt useita satoja puntia vuodessa. Näin kertoo London School  of Ecnomicsin (LSE) alaisen Centre for Economic Performance  -tutkimuskeskuksen (CEP) maanantaina julkaisema selvitys.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458239.html

Tässä on mukana Brexitin vaikutukset vain tähän asti. Suuremmat vaikutukset tulevat esiin vasta sitten, kun Lontoon finassikeskuksesta  EU-alueelle siirtyneiden toimijoiden aiheuttamat vaikutukset tulevat koko painollaan esiin ja Euroopan ulkopuolisten yritysten Britanniaan lopettamien investointien kokonaismäärä selviää. Näitä investointeja ne ovat tehneet vain päästäkseen Euroopan sisämarkkinoille.

 

]]>
258 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246450-brexitin-hinta-brittikotitalouksille-useita-satoja-puntia-vuodessa#comments Brexit Inflaatio Kotitaloudet Punnan kurssi Wed, 22 Nov 2017 09:56:12 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246450-brexitin-hinta-brittikotitalouksille-useita-satoja-puntia-vuodessa
Britannian tripla, joka vei maan politiikan sekaisin http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin <p>Blogin&nbsp; otsikolla tarkoitan seuraavaa tapahtumasarjaa saarivaltakunnassa:</p><p>1) Pääministeri&nbsp;<a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-21013771">David Cameronin&nbsp;</a>onneton EU-puhe tammikuussa 2013</p><p>2) <a href="http://www.bbc.com/news/politics/eu_referendum/results">Kansanäänestys</a>&nbsp;kesäkuussa 2016, jossa muunnellun totuuden puhujat harhauttivat äänestäjiä</p><p>3)&nbsp; Asiansa huonosti esittävä&nbsp;&nbsp;<a href="http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/theresa-may-tory-mps-election-result-meeting-conservatives-hung-parliament-a7786866.html">pääministeri</a>&nbsp;luuli voittavansa ennenaikaiset&nbsp;&nbsp;<a href="http://www.bbc.co.uk/news/election/2017/results/england">parlamenttivaalit&nbsp;</a>kesäkuussa 2017</p><p>****</p><p>Britannian &quot;brexit&quot;&nbsp; &nbsp;saattanut maan hallituksen ja sisäpolitiikan <a href="http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-40249644">sekasortoon&nbsp;</a>.&nbsp;Kaikki keskeiset asiat: EU-erolasku, Irlannin rajakysymys ja kansalaisten oikeudet, ovat Britannian omaa näkemystä vailla.</p><p><em><a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-41941414" rel="noopener" target="_blank">BBC</a>:n&nbsp; &nbsp;</em>mukaan Britannialla on pari viikkoa aikaa kertoa EU:lle näkemyksensä noista kolmesta&nbsp; asiasta, joita tätä ennen on&nbsp; kuudessa neuvottelussa EU:n puolella&nbsp; tuloksetta odotettu.</p><p>****</p><p>Mitä tästä opimme? Kansanäänestykseen ei pitäisi viedä asioita, joiden seurauksista ei äänestäjillä ole selvää käsitystä. Maiden välistä yhteistyötä kaikilla elämänalueilla tarvitaan jatkossa entistä enemmän niin Euroopassa kuin koko maapallolla.</p><p>****</p><p>Luottoluokittaja &nbsp;&nbsp;<a class="story-body__link-external" href="https://www.moodys.com/research/Moodys-downgrades-UKs-rating-to-Aa2-changes-outlook-to-stable--PR_372649" target="_blank">Moody&#39;s&nbsp;</a>&nbsp;laski Britannian luottoluokitusta.&nbsp;</p><p>****</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Member_state_of_the_European_Union">Member state of the European Union</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Blogin  otsikolla tarkoitan seuraavaa tapahtumasarjaa saarivaltakunnassa:

1) Pääministeri David Cameronin onneton EU-puhe tammikuussa 2013

2) Kansanäänestys kesäkuussa 2016, jossa muunnellun totuuden puhujat harhauttivat äänestäjiä

3)  Asiansa huonosti esittävä  pääministeri luuli voittavansa ennenaikaiset  parlamenttivaalit kesäkuussa 2017

****

Britannian "brexit"   saattanut maan hallituksen ja sisäpolitiikan sekasortoon . Kaikki keskeiset asiat: EU-erolasku, Irlannin rajakysymys ja kansalaisten oikeudet, ovat Britannian omaa näkemystä vailla.

BBC:n   mukaan Britannialla on pari viikkoa aikaa kertoa EU:lle näkemyksensä noista kolmesta  asiasta, joita tätä ennen on  kuudessa neuvottelussa EU:n puolella  tuloksetta odotettu.

****

Mitä tästä opimme? Kansanäänestykseen ei pitäisi viedä asioita, joiden seurauksista ei äänestäjillä ole selvää käsitystä. Maiden välistä yhteistyötä kaikilla elämänalueilla tarvitaan jatkossa entistä enemmän niin Euroopassa kuin koko maapallolla.

****

Luottoluokittaja   Moody's  laski Britannian luottoluokitusta. 

****

Member state of the European Union

 

 

 

 

 

 

]]>
26 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin#comments Brexit UK EU Sat, 11 Nov 2017 05:00:10 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin
EU on valmis saattohoitoon http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon <p>Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia <a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/suomen-eu-jasenyys-oli-etujarjestojen-yhteisponnistus-vaitos-olli-korhonen.aspx">ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella</a>, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin <a href="http://documents-prod-kaleva-fi.s3.amazonaws.com/default/69254f84-4f9f-11e4-8f82-22000a22931e-kaleva-eu-16101994-ilmoitus-pdf.pdf">propagandamainoksin</a>.</p><p>Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.</p><p>EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.</p><p>Suomi piti vielä saattaa &rdquo;eurokuntoon&rdquo;, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7884287">mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa</a> kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.</p><p>Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta <a href="http://https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.</p><p>Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.</p><p>Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen &rdquo;säntillisessä ja kurinalaisessa&rdquo; Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin propagandamainoksin.

Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.

EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.

Suomi piti vielä saattaa ”eurokuntoon”, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.

Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.

Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen ”säntillisessä ja kurinalaisessa” Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
18 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon#comments Brexit Espanja EU Katalonia Perustuslaki Tue, 03 Oct 2017 22:21:05 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon
Väärin äänestetty http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty <p>Saksan liittopäivävaalitulos oli jatkoa Brexitille, Yhdysvaltain presidentinvaaleille ja eräille muillekin äänestyksille: väärä tulos. Sen enempää jenkit, britit kuin nyt myöskään saksalaiset eivät näytä ymmärtävän, miten heidän pitäisi äänestää.</p><p>Ottamatta kantaa siihen, ovatko nuo vaalitulokset hyviä vaiko huonoja, suomalaistenkin toimittajien ja &quot;asiantuntijoiden&quot; soisi vähemmän moralisoivan äänestystuloksia maailmalla. Heidän pitäisi välittää enemmän tietoja ja vähemmän mielipiteitään.</p><p>Nykyisin sekä Ylellä että MTV:llä on maailmalla toimittajia, jotka eivät millään kykene sulattamaan sen enempää brittien Brexit-tulosta kuin USAn presidentinvaalitulostakaan. Sympatiat ja antipatiat näkyvät niin selkeästi, että heidän esimiestensä kannattaisi nyt toppuutella alaisiaan ja kehottaa heitä kertaamaan sitä journalismin perustetta, että uutistoiminnassa faktojen kertomiset pitäisi selkeästi erottaa mielipiteiden kertomisesta.&nbsp;</p><p>Kun toimittaja kertoo asioista yksisilmäisesti, hän varmaankin ajattelee voivansa jotenkin vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin toimittajan itsensä toivomaan suuntaan. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska tuputtaminen voi pikemminkin ärsyttää ihmisiä kääntymään juuri siihen päinvastaiseen suuntaan.</p><p>Saksan vaalituloksen kommentointi valittelemalla SPD:n ja kristillisdemarien (Merkel) suosion laskua ja laitaoikeiston etenemistä ei ole journalismia vaan samanlaista mielipiteen ilmaisua kuin olivat taannoiset Trumpin valinnasta ja Brexit-tuloksesta marisemiset.&nbsp;&nbsp;</p><p>Jos tällainen journalismi jatkuu ja laajenee, tulevista Suomen presidentinvaaleista voi tulla sangen mielenkiintoiset tästä näkökulmasta. Ennen kuin yhtään ääntä on annettu, kakkia ehdokkaita tulee kohdella samanvertaisesti - mistä voi tulla liian suuri vaatimus valtamedian toimittajille.</p><p>Jos &quot;kakki&quot; menee oikein pieleen, valtaeliitin etukäteistoiveet kariutuvat ja &quot;väärät&quot; ehdokkaat pärjäävät liian hyvin, poru tulee olemaan melkoinen. Jos kansa - tuo ennakoimaton - ei äänestäkään (kiistatta parasta ehdokasta) Sauli Niinistöä heti ekalla kierroksella presidentiksi ja Pekka Haavistoa toiseksi, maailmankirjat menevät sekaisin.</p><p>Ja peräti suuri haloo ynnä marmatus nousee, jos Laura Huhtasaari - saatikka Paavo Väyrynen - saavat &quot;liikaa&quot; ääniä: voi meitä, edistys päättyy, kivikausi uhkaa ja pimeys laskeutuu Suomen päälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan liittopäivävaalitulos oli jatkoa Brexitille, Yhdysvaltain presidentinvaaleille ja eräille muillekin äänestyksille: väärä tulos. Sen enempää jenkit, britit kuin nyt myöskään saksalaiset eivät näytä ymmärtävän, miten heidän pitäisi äänestää.

Ottamatta kantaa siihen, ovatko nuo vaalitulokset hyviä vaiko huonoja, suomalaistenkin toimittajien ja "asiantuntijoiden" soisi vähemmän moralisoivan äänestystuloksia maailmalla. Heidän pitäisi välittää enemmän tietoja ja vähemmän mielipiteitään.

Nykyisin sekä Ylellä että MTV:llä on maailmalla toimittajia, jotka eivät millään kykene sulattamaan sen enempää brittien Brexit-tulosta kuin USAn presidentinvaalitulostakaan. Sympatiat ja antipatiat näkyvät niin selkeästi, että heidän esimiestensä kannattaisi nyt toppuutella alaisiaan ja kehottaa heitä kertaamaan sitä journalismin perustetta, että uutistoiminnassa faktojen kertomiset pitäisi selkeästi erottaa mielipiteiden kertomisesta. 

Kun toimittaja kertoo asioista yksisilmäisesti, hän varmaankin ajattelee voivansa jotenkin vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin toimittajan itsensä toivomaan suuntaan. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska tuputtaminen voi pikemminkin ärsyttää ihmisiä kääntymään juuri siihen päinvastaiseen suuntaan.

Saksan vaalituloksen kommentointi valittelemalla SPD:n ja kristillisdemarien (Merkel) suosion laskua ja laitaoikeiston etenemistä ei ole journalismia vaan samanlaista mielipiteen ilmaisua kuin olivat taannoiset Trumpin valinnasta ja Brexit-tuloksesta marisemiset.  

Jos tällainen journalismi jatkuu ja laajenee, tulevista Suomen presidentinvaaleista voi tulla sangen mielenkiintoiset tästä näkökulmasta. Ennen kuin yhtään ääntä on annettu, kakkia ehdokkaita tulee kohdella samanvertaisesti - mistä voi tulla liian suuri vaatimus valtamedian toimittajille.

Jos "kakki" menee oikein pieleen, valtaeliitin etukäteistoiveet kariutuvat ja "väärät" ehdokkaat pärjäävät liian hyvin, poru tulee olemaan melkoinen. Jos kansa - tuo ennakoimaton - ei äänestäkään (kiistatta parasta ehdokasta) Sauli Niinistöä heti ekalla kierroksella presidentiksi ja Pekka Haavistoa toiseksi, maailmankirjat menevät sekaisin.

Ja peräti suuri haloo ynnä marmatus nousee, jos Laura Huhtasaari - saatikka Paavo Väyrynen - saavat "liikaa" ääniä: voi meitä, edistys päättyy, kivikausi uhkaa ja pimeys laskeutuu Suomen päälle.

]]>
32 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty#comments Brexit Saksan vaalit Suomen vaalit USA:n vaalit Mon, 25 Sep 2017 21:43:51 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty
Brexit ei kannattanut, Briteille käy nolosti http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti <p>Brittiläisillä on suuria vaikeuksia Brexitinsä kanssa, hallitus on erimielinen ja kalliiksi tulee, takkiin tulee. &nbsp;</p><p>Britit ovat kuitenkin päättäväisiä ja haluavat viedä brexitin hamaan loppuun asti. Tuskin sitä enää voitaisiin muutenkaan &nbsp;peruuttaa.</p><p>Britit eivät uskoneet EU:n ulkopuolella pysytellyttä Norjaa, jonka pääministeri ennen Englannin brexit- vaaleja sanoi ettei kannata.</p><p>Norjalaiset eivät ole EU:ssa siksi etteivät kansalaiset jäsenyyttä kannattaneet, lähinnä kai sen takia että pelkäsivät EU:n asettavan kalastukselle rajoituksia. &nbsp;</p><p>Norja ei siksi taida noudattaa EU:n maatalouteen liittyviä direktiivejä, mutta muita direktiivejä kyllä sitäkin tarkemmin ja Vaikka Norja ei saa maataloudelleen tukea, se maksaa silti EU:n sisämarkkinoille pääsystä lähes saman mitä &nbsp;jäsenmaat.</p><hr /><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html" title="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html</a></p><p>Tuosta linkistä näkee mitä Norjan pääministeri &nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erna_Solberg" title="Erna Solberg">Erna Solberg</a>&nbsp;on asiasta sanonut.</p><p>Hän sanoo että EU:n ulkopulelle jättäytymisestä on ollut Norjalle haittaa ja hän toivoisi että Norjalla olisi päätösvaltaa EU:n elimissä.</p><p>Hän sanoi ennen brexit äänestystä ettei Englannin kannattaisi erota ja nyt näyttää siltä että tämä pitää paikkansa, ei olisi kannattanut erota.</p><p>Silti Suomessa on vielä eroa haikailevia ja eroa puolustetaan Norjalaisten menestyksellä ja Brexitin tulevalla menestyksellä. &nbsp;Eivät ilmeisesti usko Norjan pääministeriä, jonka pitäisi sen asian paremmin tietää.</p> Brittiläisillä on suuria vaikeuksia Brexitinsä kanssa, hallitus on erimielinen ja kalliiksi tulee, takkiin tulee.  

Britit ovat kuitenkin päättäväisiä ja haluavat viedä brexitin hamaan loppuun asti. Tuskin sitä enää voitaisiin muutenkaan  peruuttaa.

Britit eivät uskoneet EU:n ulkopuolella pysytellyttä Norjaa, jonka pääministeri ennen Englannin brexit- vaaleja sanoi ettei kannata.

Norjalaiset eivät ole EU:ssa siksi etteivät kansalaiset jäsenyyttä kannattaneet, lähinnä kai sen takia että pelkäsivät EU:n asettavan kalastukselle rajoituksia.  

Norja ei siksi taida noudattaa EU:n maatalouteen liittyviä direktiivejä, mutta muita direktiivejä kyllä sitäkin tarkemmin ja Vaikka Norja ei saa maataloudelleen tukea, se maksaa silti EU:n sisämarkkinoille pääsystä lähes saman mitä  jäsenmaat.


http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html

Tuosta linkistä näkee mitä Norjan pääministeri  Erna Solberg on asiasta sanonut.

Hän sanoo että EU:n ulkopulelle jättäytymisestä on ollut Norjalle haittaa ja hän toivoisi että Norjalla olisi päätösvaltaa EU:n elimissä.

Hän sanoi ennen brexit äänestystä ettei Englannin kannattaisi erota ja nyt näyttää siltä että tämä pitää paikkansa, ei olisi kannattanut erota.

Silti Suomessa on vielä eroa haikailevia ja eroa puolustetaan Norjalaisten menestyksellä ja Brexitin tulevalla menestyksellä.  Eivät ilmeisesti usko Norjan pääministeriä, jonka pitäisi sen asian paremmin tietää.

]]>
100 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti#comments Raha Brexit Ero EU:sta Sun, 06 Aug 2017 15:45:32 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti
Tanskan Brexit kipuilut http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut <p>&nbsp;</p><p>Naton ja transaltantisen wanna kerhon jäsen Tanska kokee olevansa väliinputoja Britannian Brexitin tapahtuessa. Tanskalla kuten Britannialla on oma valuutta mutta on sitoutunut vahvasti eurooppaan. Kovasanainen arvostelu kertoo Tanskan olevan vaikeassa tilanteessa missä sillä on vahvat siteet Britanniaan mutta ei niinkään eurooppaan loppujen lopuksi. Uskoisin Tanskan odottavan lopullisen Brexitin tapahtumista ennenkuin tekevät omat johtopäätöksensä. Tämä voisi olla myös Dexit ja liittyminen Britannian ja Usan kanssa samaan alliansiin joka voisi vetää myös Norjan mukanaan.</p><p>Kauppa ja liiketoiminta kyllä sopetuuu uusiin järjestelmiin ja sääntöihin vaikka ne olisivat mitkä tahansa koska niiden on pakko sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämme mielenkiintoisia aikoja.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html" title="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html">http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Naton ja transaltantisen wanna kerhon jäsen Tanska kokee olevansa väliinputoja Britannian Brexitin tapahtuessa. Tanskalla kuten Britannialla on oma valuutta mutta on sitoutunut vahvasti eurooppaan. Kovasanainen arvostelu kertoo Tanskan olevan vaikeassa tilanteessa missä sillä on vahvat siteet Britanniaan mutta ei niinkään eurooppaan loppujen lopuksi. Uskoisin Tanskan odottavan lopullisen Brexitin tapahtumista ennenkuin tekevät omat johtopäätöksensä. Tämä voisi olla myös Dexit ja liittyminen Britannian ja Usan kanssa samaan alliansiin joka voisi vetää myös Norjan mukanaan.

Kauppa ja liiketoiminta kyllä sopetuuu uusiin järjestelmiin ja sääntöihin vaikka ne olisivat mitkä tahansa koska niiden on pakko sen tehdä.

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html

 

]]>
57 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut#comments Brexit Tanska Tue, 25 Jul 2017 09:11:07 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut
Britannia: Brexitin seuraukset konkretisoitumassa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa <p>Brexitin seuraukset alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua Lontoon finassikeskuksessa. Useat jättipankit, kuten Goldman &nbsp;Sachs, Morgan Stanley , Citygroup ja japanilainen Nomura ovat siirtymässä Lontoosta Brexitin jälkeen jäljelle jääneen EU:n alueelle. &nbsp;Frankfurtiin, Pariisiin, Dupliniin? Kuka mihinkin, pääasia tuntuu vain olevan, että pois Britanniasta.</p><p><a href="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html" title="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html">http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-5...</a></p><p>Myös halpalentoyhtiö Ryanair uhkaa siirtää Englannin laivastonsa muualle Britanniasta &quot;kovan Brexitin&quot; toteutuessa.</p><p><a href="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html" title="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html">http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-f...</a></p><p>Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, tarkoittaa se tuhansia hyväpaikkaisia työpaikkoja. Kerrannaisvaikutuksineen suunnitelmien vaikutukset ovat moninkertaiset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexitin seuraukset alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua Lontoon finassikeskuksessa. Useat jättipankit, kuten Goldman  Sachs, Morgan Stanley , Citygroup ja japanilainen Nomura ovat siirtymässä Lontoosta Brexitin jälkeen jäljelle jääneen EU:n alueelle.  Frankfurtiin, Pariisiin, Dupliniin? Kuka mihinkin, pääasia tuntuu vain olevan, että pois Britanniasta.

http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html

Myös halpalentoyhtiö Ryanair uhkaa siirtää Englannin laivastonsa muualle Britanniasta "kovan Brexitin" toteutuessa.

http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html

Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, tarkoittaa se tuhansia hyväpaikkaisia työpaikkoja. Kerrannaisvaikutuksineen suunnitelmien vaikutukset ovat moninkertaiset.

]]>
186 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa#comments Brexit Britannia Jättipankit Ryanair Sat, 22 Jul 2017 12:26:45 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa
Moninaisuus on kaunista – tietyissä tapauksissa http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa <p>Suomessa on omaksuttu melkoinen mainstream-linja lähestulkoon kaikessa politiikassa, jota täällä harjoitetaan. Siltikin moninaisuus &ndash; siis poikkeaminen mainstreamista &ndash; on mielestäni kaunista, ainakin näissä tapauksissa:</p><p>&nbsp;</p><ul><li>Saarivaltio, joka halusi palauttaa itselleen kontrollin rajoistaan &ndash; ja oikeastaan kaikesta muustakin.</li><li>Touhua, jossa Suomessa jopa viranomaiset olivat tänä vuonna mukana poliisia myöten kutsutaan itänaapurissamme selkeästi propagandaksi ja se on siellä kiellettyä.</li><li>Itä-Euroopan maat, jotka vastustavat maahantuloa, koska niillä on historiallisia, huonoja kokemuksia tietyltä suunnalta tulevasta väestöryhmästä.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Suomessa ei juuri tällaista ajattelua huomaa missään, paitsi Perussuomalaisten piirissä &ndash; niin entisten kuin nykyisten. Mihin Suomen liberaali linja, jossa kaikkeen sanotaan &ldquo;kyllä&rdquo; vielä johtaakaan? Ei mihinkään hyvään, jos minä saan sanoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulisiko kääntää kelkka ympäri vielä, kun se on mahdollista?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on omaksuttu melkoinen mainstream-linja lähestulkoon kaikessa politiikassa, jota täällä harjoitetaan. Siltikin moninaisuus – siis poikkeaminen mainstreamista – on mielestäni kaunista, ainakin näissä tapauksissa:

 

  • Saarivaltio, joka halusi palauttaa itselleen kontrollin rajoistaan – ja oikeastaan kaikesta muustakin.
  • Touhua, jossa Suomessa jopa viranomaiset olivat tänä vuonna mukana poliisia myöten kutsutaan itänaapurissamme selkeästi propagandaksi ja se on siellä kiellettyä.
  • Itä-Euroopan maat, jotka vastustavat maahantuloa, koska niillä on historiallisia, huonoja kokemuksia tietyltä suunnalta tulevasta väestöryhmästä.

 

Suomessa ei juuri tällaista ajattelua huomaa missään, paitsi Perussuomalaisten piirissä – niin entisten kuin nykyisten. Mihin Suomen liberaali linja, jossa kaikkeen sanotaan “kyllä” vielä johtaakaan? Ei mihinkään hyvään, jos minä saan sanoa.

 

Tulisiko kääntää kelkka ympäri vielä, kun se on mahdollista?

]]>
11 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa#comments Brexit Helsinki Pride Itä-Eurooppa Orbán Unkari Tue, 18 Jul 2017 16:27:34 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa