Mielipidekysely http://ansjout.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152203/all Wed, 11 Jul 2018 14:20:05 +0300 fi Mielipidemittaukset - tilastotieteen perusteita http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita <p>Eräs silmiinpistävä piirre poliittisessa keskustelussa on joidenkin ryhmien epäluuloinen suhtautuminen mielipidemittauksiin. Moinen tiedevastaisuus on männävuosina levinnyt myös suomalaiseen kontekstiin erityisesti perussuomalaisten ajamana. Koska ihmiskuvani on positiivinen, lähden siitä olettamuksesta, että yllä kuvattu johtuu yksinkertaisesti tietämättömyydestä. Ei täysin oikeutetusti olla tutustuttu matematiikkaan mielipidemittausten takana muun työnteon ja elämisen ohessa, eikä sosiaalisesta kuplautumisesta johtuen tulokset aina vastaa omia käsityksiä aiheena olevasta asiasta.</p><p>Seuraavassa käydään läpi mielipidemittausten perustava toimintaperiaate, sekä havainnollistetaan esimerkin avulla miten mielipidemittausta ei kannata toteuttaa todellisuutta vastaamattomien tuloksien välttämiseksi.</p><p>Mielipidemittausten yksinkertaisena tarkoituksena on siis kartoittaa halutun ryhmän, esimerkiksi suomalaisten, mielipidettä tiettyyn aiheeseen. Tutuimmat mielipidemittaukset lienevät kuukausittaiset puoluegallupit, jotka julkaistaan maamme tiedotusvälineistössä.</p><p>Jokaiselta suomalaiselta erikseen kysyminen olisi kuitenkin äärimmäisen vaivalloista, kallista ja aikaa vievää. Onneksemme mielipiteen tarkahko kartoitus onnistuu myös kysymällä mielipidettä pienemmältä, <em>satunnaisesti valitulta </em>joukolta. Se, miksi esimerkiksi tuhannelta ihmiseltä kysymällä saadaan suhteellisen tarkasti selvitettyä miljoonien ihmisten mielipidejakauma, havainnollistuu helposti seuraavalla intuitiivisella esimerkillä.</p><p>Ajattele, että sinun tulisi selvittää kruunien ja klaavojen jakauma, kun kolikkoa heitetään miljoona kertaa. Oletettavasti pystytään jo ennen heittoa arvioimaan, että jakauma on noin puolet ja puolet, kolikonheiton matematiikka kun on kohtuullisen hyvin tunnettua. Tahdot kuitenkin selvittää asian itse.</p><p>Ensimmäisellä heitolla saat joko kruunan tai klaavan. Tällöin jakauma on 1-0, mikä on suhteellisen kaukana arvioidusta 50-50 jakaumasta. Kolmen heiton jälkeen tilanne on joko 2-1 tai 3-0, mitkä nekin ovat suhteellisen kaukana siitä. Kymmenen heiton jälkeen tilanne on todennäköisesti jo tasaisempi. Sadan heiton jälkeen todennäköisesti jo huomattavasti lähempänä 50 kruunaa ja 50 klaavaa. Tuhannen heiton jälkeen ollaan suhteellisen suurella varmuudella erittäin lähellä miljoonan kolikonheiton jakaumaa.</p><p>Voit itse testata.</p><p>Yllä kuvattua periaatetta kutsutaan tilastotieteen tutkimuksessa suurten lukujen laiksi. Sen mukaan kun toistetaan satunnaista suoritetta uudestaan, suuremmalla määrällä vastausten keskiarvo hakeutuu kohti &quot;oikeata&quot; arvoa. Siis satunnaisen kolikon heitossa noin puolet kruunaa, puolet klaavaa. Mielipidemittauksissa tarpeeksi monelta satunnaisesti valitulta kysymällä puolueiden tai ehdokkaiden kannatus asettuu lähelle niiden tosiasiallista kannatusta.</p><p>Samaa periaatetta siis käytetään mielipidemittausten yhteydessä. Koska ei voida kysyä miljoonilta suomalaisäänestäjiltä, kysytään pienemmältä satunnaiselta ryhmältä, joka yllä kuvatun periaatteen mukaisesti antaa suhteellisen tarkan kuvan oikeasta tilanteesta.</p><p>Useammalta ihmiseltä kysyminen on tietenkin aina parempi. Viimeistään kahden tuhannen vastaajan kohdalla kuitenkin hyöty alkaa olla niin marginaalinen, ettei saavutettu muutaman prosentin kymmenyksen tarkennus ole keräyskustannusten arvoinen. Vastaavasti, jos olet heittänyt kolikkoa jo tuhat kertaa, seuraavat viisisataa heittoa tuskin muuttavat jakaumaa merkittävästi mihinkään suuntaan, mutta aiheuttavat kosolti vaivaa ja vievät rutosti aikaa.</p><p>Se, mikä on tarpeeksi suuri otanta, on matemaattisen yhtälön tulosta. Nyrkkisääntönä Suomen neljän ja puolen miljoonan äänioikeutetun mielipiteen kartoitus onnistuu kolmen prosenttiyksikön tarkkuudella, kun mittauksen otanta on tuhat henkilöä.</p><p>Ymmärrettävästi osin keräyskustannuksista johtuen jää mittauksiin muutaman prosenttiyksikön virhemarginaali, jonka sisällä todellinen arvo on 95% luottamuksella.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><p>Läpi tekstin olen painottanut termiä <em>satunnainen</em>. Mielipidemittausten(kin) yhteydessä otannan on tärkeänä osana oltava täysin sattumanvarainen. Kolikonheitossa kolikon on niin ikään oltava satunnainen kolikko, ei esimerkiksi ennalta valittu ja muokattu päätymään vain noin joka neljännellä heitolla klaavaksi. Tästä syystä esimerkiksi internetissä toteutetut klikkauskyselyt eivät yleensä ole kovinkaan tarkkoja, vaan vääristävät otannan kysymällä yleisöltä, joka ei vastaa Suomen neljän ja puolen miljoonan äänestäjäkuntaa.</p><p>Erinomainen esimerkki yllä mainitusta on viime päivinä jälleen aktiivisuutta ja huomiota kerännyt Facebook-sivusto <a href="https://www.facebook.com/GallupSuomi/">Gallup - Suomi</a>. Samainen sivusto muun muassa <a href="https://pbs.twimg.com/media/DhzpbMZX0AAuFk4.jpg">ennusti</a> kyselyineen alkuvuoden presidentinvaaleissa Sauli Niinistölle 12% ääniosuutta. Lisäksi <a href="https://pbs.twimg.com/media/DhzpaqRXkAAImsi.jpg">uskottiin</a> Laura Huhtasaaren saavan 88% äänistä Sauli Niinistöä vastaan.</p><p>Huolimatta suhteellisen suuresta otannasta (yli viisi tuhatta), on otanta ymmärrettävästi vinoutunut, sillä se kysyy mielipidettä käytännössä Facebookia käyttäviltä, kyseistä sivua seuraavilta ihmisiltä. Jo yksistään internetin sekä Facebookin käyttäjät eivät vastaa Suomen äänestäjäkuntaa, vaan ovat keskimääräistä nuorempaa sekä miesvoittoisempaa. Lisäksi kyseisen sivun lukijakunnan jakauma tuskin vastaa edes Facebookin käyttäjäjakaumaa.</p><p>Ymmärrettävästi yllä olevasta johtuen sivuston mielipidemittaus Niinistön 12% ääniosuuksineen oli virheellinen kymmenillä prosenteilla. Kyseessä on havainnollistava osoitus siitä, miksi vastaavat internet-kyselyt harvoin tarjoavat totuudenmukaista kuvaa käsiteltävästä aiheesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eräs silmiinpistävä piirre poliittisessa keskustelussa on joidenkin ryhmien epäluuloinen suhtautuminen mielipidemittauksiin. Moinen tiedevastaisuus on männävuosina levinnyt myös suomalaiseen kontekstiin erityisesti perussuomalaisten ajamana. Koska ihmiskuvani on positiivinen, lähden siitä olettamuksesta, että yllä kuvattu johtuu yksinkertaisesti tietämättömyydestä. Ei täysin oikeutetusti olla tutustuttu matematiikkaan mielipidemittausten takana muun työnteon ja elämisen ohessa, eikä sosiaalisesta kuplautumisesta johtuen tulokset aina vastaa omia käsityksiä aiheena olevasta asiasta.

Seuraavassa käydään läpi mielipidemittausten perustava toimintaperiaate, sekä havainnollistetaan esimerkin avulla miten mielipidemittausta ei kannata toteuttaa todellisuutta vastaamattomien tuloksien välttämiseksi.

Mielipidemittausten yksinkertaisena tarkoituksena on siis kartoittaa halutun ryhmän, esimerkiksi suomalaisten, mielipidettä tiettyyn aiheeseen. Tutuimmat mielipidemittaukset lienevät kuukausittaiset puoluegallupit, jotka julkaistaan maamme tiedotusvälineistössä.

Jokaiselta suomalaiselta erikseen kysyminen olisi kuitenkin äärimmäisen vaivalloista, kallista ja aikaa vievää. Onneksemme mielipiteen tarkahko kartoitus onnistuu myös kysymällä mielipidettä pienemmältä, satunnaisesti valitulta joukolta. Se, miksi esimerkiksi tuhannelta ihmiseltä kysymällä saadaan suhteellisen tarkasti selvitettyä miljoonien ihmisten mielipidejakauma, havainnollistuu helposti seuraavalla intuitiivisella esimerkillä.

Ajattele, että sinun tulisi selvittää kruunien ja klaavojen jakauma, kun kolikkoa heitetään miljoona kertaa. Oletettavasti pystytään jo ennen heittoa arvioimaan, että jakauma on noin puolet ja puolet, kolikonheiton matematiikka kun on kohtuullisen hyvin tunnettua. Tahdot kuitenkin selvittää asian itse.

Ensimmäisellä heitolla saat joko kruunan tai klaavan. Tällöin jakauma on 1-0, mikä on suhteellisen kaukana arvioidusta 50-50 jakaumasta. Kolmen heiton jälkeen tilanne on joko 2-1 tai 3-0, mitkä nekin ovat suhteellisen kaukana siitä. Kymmenen heiton jälkeen tilanne on todennäköisesti jo tasaisempi. Sadan heiton jälkeen todennäköisesti jo huomattavasti lähempänä 50 kruunaa ja 50 klaavaa. Tuhannen heiton jälkeen ollaan suhteellisen suurella varmuudella erittäin lähellä miljoonan kolikonheiton jakaumaa.

Voit itse testata.

Yllä kuvattua periaatetta kutsutaan tilastotieteen tutkimuksessa suurten lukujen laiksi. Sen mukaan kun toistetaan satunnaista suoritetta uudestaan, suuremmalla määrällä vastausten keskiarvo hakeutuu kohti "oikeata" arvoa. Siis satunnaisen kolikon heitossa noin puolet kruunaa, puolet klaavaa. Mielipidemittauksissa tarpeeksi monelta satunnaisesti valitulta kysymällä puolueiden tai ehdokkaiden kannatus asettuu lähelle niiden tosiasiallista kannatusta.

Samaa periaatetta siis käytetään mielipidemittausten yhteydessä. Koska ei voida kysyä miljoonilta suomalaisäänestäjiltä, kysytään pienemmältä satunnaiselta ryhmältä, joka yllä kuvatun periaatteen mukaisesti antaa suhteellisen tarkan kuvan oikeasta tilanteesta.

Useammalta ihmiseltä kysyminen on tietenkin aina parempi. Viimeistään kahden tuhannen vastaajan kohdalla kuitenkin hyöty alkaa olla niin marginaalinen, ettei saavutettu muutaman prosentin kymmenyksen tarkennus ole keräyskustannusten arvoinen. Vastaavasti, jos olet heittänyt kolikkoa jo tuhat kertaa, seuraavat viisisataa heittoa tuskin muuttavat jakaumaa merkittävästi mihinkään suuntaan, mutta aiheuttavat kosolti vaivaa ja vievät rutosti aikaa.

Se, mikä on tarpeeksi suuri otanta, on matemaattisen yhtälön tulosta. Nyrkkisääntönä Suomen neljän ja puolen miljoonan äänioikeutetun mielipiteen kartoitus onnistuu kolmen prosenttiyksikön tarkkuudella, kun mittauksen otanta on tuhat henkilöä.

Ymmärrettävästi osin keräyskustannuksista johtuen jää mittauksiin muutaman prosenttiyksikön virhemarginaali, jonka sisällä todellinen arvo on 95% luottamuksella.

 


 

Läpi tekstin olen painottanut termiä satunnainen. Mielipidemittausten(kin) yhteydessä otannan on tärkeänä osana oltava täysin sattumanvarainen. Kolikonheitossa kolikon on niin ikään oltava satunnainen kolikko, ei esimerkiksi ennalta valittu ja muokattu päätymään vain noin joka neljännellä heitolla klaavaksi. Tästä syystä esimerkiksi internetissä toteutetut klikkauskyselyt eivät yleensä ole kovinkaan tarkkoja, vaan vääristävät otannan kysymällä yleisöltä, joka ei vastaa Suomen neljän ja puolen miljoonan äänestäjäkuntaa.

Erinomainen esimerkki yllä mainitusta on viime päivinä jälleen aktiivisuutta ja huomiota kerännyt Facebook-sivusto Gallup - Suomi. Samainen sivusto muun muassa ennusti kyselyineen alkuvuoden presidentinvaaleissa Sauli Niinistölle 12% ääniosuutta. Lisäksi uskottiin Laura Huhtasaaren saavan 88% äänistä Sauli Niinistöä vastaan.

Huolimatta suhteellisen suuresta otannasta (yli viisi tuhatta), on otanta ymmärrettävästi vinoutunut, sillä se kysyy mielipidettä käytännössä Facebookia käyttäviltä, kyseistä sivua seuraavilta ihmisiltä. Jo yksistään internetin sekä Facebookin käyttäjät eivät vastaa Suomen äänestäjäkuntaa, vaan ovat keskimääräistä nuorempaa sekä miesvoittoisempaa. Lisäksi kyseisen sivun lukijakunnan jakauma tuskin vastaa edes Facebookin käyttäjäjakaumaa.

Ymmärrettävästi yllä olevasta johtuen sivuston mielipidemittaus Niinistön 12% ääniosuuksineen oli virheellinen kymmenillä prosenteilla. Kyseessä on havainnollistava osoitus siitä, miksi vastaavat internet-kyselyt harvoin tarjoavat totuudenmukaista kuvaa käsiteltävästä aiheesta.

]]>
40 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita#comments gallup matematiikka Mielipidekysely Perussuomalaiset Tilastotiede Wed, 11 Jul 2018 11:20:05 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258094-mielipidemittaukset-tilastotieteen-perusteita
Vihapuhe ja sen vartijat http://hannutuulasvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244605-vihapuhe-ja-sen-vartijat <p>&nbsp;</p><p>Viime viikkoina Suomen kansaa on kovasti puhuttanut vihapuheen kitkeminen netistä. Monesta on alkanut tuntua, ettei oikein mitään saa kirjoittaa joutumatta &quot;bannatuksi&quot;. Asiaan ovat ottaneet kantaa niin poliitikot kuin mediakin. Pääosin edellämainitut ovat puoltaneet käynnissä olevaa vihapuhekamppanjaa.</p><p>Mikä sitten on vihapuhetta? Siitä on monenlaisia mielipiteitä, koska lainsäädäntömme ei tiettävästi sellaista tunne. Vihapuhetta karsivat viranomaiset tuntuvat kuitenkin tietävän, mitä se on, koska monet kansalaiset kertovat joutuneensa sensuroinnin ja bannauksen uhriksi mielestään aiheettomasti.</p><p>Erityisen vainon kohteeksi ovat ilmeisesti joutuneet maahanmuuttokriittiset kannanotot. Miksi niitä vainotaan ja miksei niitä saa esittää. Onhan asia kansakuntamme ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta varsin keskeinen. Lähes kaikki eurooppalaiset ovat joutuneet viiime vuosina kärsimään halllitsemattoman maahanmuuton seurauksista ainakin lisääntyneen turvattomuuden ja terrorismin muodossa.&nbsp;</p><p>Monien mielipidetiedustelujen mukaan Suomen kansalaisista on jopa 90 % maahanmuuttokriittisiä. Useimmat haluaisivat, että rajat suljettaisiin hallitsemattomalta maahanmuutolta ja kieteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautettaisiin mahdollisimman pian kotimaihinsa.&nbsp;</p><p>Koska maahanmuuttokriitisiä on noinkin paljon, tarkoittaa se sitä, että myös Vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajista suuri osa on maahanmuuttokriittisiä vastoin puiolueiden virallista linjaa. Ilmeisesti kriittiset haluavat olla kuitenkin uskollisia puolueelleen muiden poliittisten näkökulmien takia.&nbsp;</p><p>Erikoista tässä kaisessa on, että sekä poliittinen eliittimme että valtamedia kokevat maahanmuuttokriittiset puheet äärioikeistolaisena vihapuheena, vaikka niiden esittäjinä on lähes koko kansa laidasta laitaan. Erityisen pahalta tuntuu, että koko kansan rahoittama YLE on yhtynyt eräänä pahimmista tähän syyttäjien kuoroon. Mikä oikeus sillä on leimata koko kansa äärioikeistolaiseksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden takia.&nbsp;</p><p>On koko Suomen etu, että sekä puolueet että valtamedia muuttavat suhtautumistaan halllitsemattomaan maahanmuuttoon kriitisemmäksi. Näin saamme lisättyä kansakuntamme vakautta ja turvallisuutta ja samalla saamme kurottua umpeen sitä pahaa repeämää, minkä hallitsematon maahanmuutto on kansallemme aiheuttanut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Viime viikkoina Suomen kansaa on kovasti puhuttanut vihapuheen kitkeminen netistä. Monesta on alkanut tuntua, ettei oikein mitään saa kirjoittaa joutumatta "bannatuksi". Asiaan ovat ottaneet kantaa niin poliitikot kuin mediakin. Pääosin edellämainitut ovat puoltaneet käynnissä olevaa vihapuhekamppanjaa.

Mikä sitten on vihapuhetta? Siitä on monenlaisia mielipiteitä, koska lainsäädäntömme ei tiettävästi sellaista tunne. Vihapuhetta karsivat viranomaiset tuntuvat kuitenkin tietävän, mitä se on, koska monet kansalaiset kertovat joutuneensa sensuroinnin ja bannauksen uhriksi mielestään aiheettomasti.

Erityisen vainon kohteeksi ovat ilmeisesti joutuneet maahanmuuttokriittiset kannanotot. Miksi niitä vainotaan ja miksei niitä saa esittää. Onhan asia kansakuntamme ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta varsin keskeinen. Lähes kaikki eurooppalaiset ovat joutuneet viiime vuosina kärsimään halllitsemattoman maahanmuuton seurauksista ainakin lisääntyneen turvattomuuden ja terrorismin muodossa. 

Monien mielipidetiedustelujen mukaan Suomen kansalaisista on jopa 90 % maahanmuuttokriittisiä. Useimmat haluaisivat, että rajat suljettaisiin hallitsemattomalta maahanmuutolta ja kieteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautettaisiin mahdollisimman pian kotimaihinsa. 

Koska maahanmuuttokriitisiä on noinkin paljon, tarkoittaa se sitä, että myös Vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajista suuri osa on maahanmuuttokriittisiä vastoin puiolueiden virallista linjaa. Ilmeisesti kriittiset haluavat olla kuitenkin uskollisia puolueelleen muiden poliittisten näkökulmien takia. 

Erikoista tässä kaisessa on, että sekä poliittinen eliittimme että valtamedia kokevat maahanmuuttokriittiset puheet äärioikeistolaisena vihapuheena, vaikka niiden esittäjinä on lähes koko kansa laidasta laitaan. Erityisen pahalta tuntuu, että koko kansan rahoittama YLE on yhtynyt eräänä pahimmista tähän syyttäjien kuoroon. Mikä oikeus sillä on leimata koko kansa äärioikeistolaiseksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden takia. 

On koko Suomen etu, että sekä puolueet että valtamedia muuttavat suhtautumistaan halllitsemattomaan maahanmuuttoon kriitisemmäksi. Näin saamme lisättyä kansakuntamme vakautta ja turvallisuutta ja samalla saamme kurottua umpeen sitä pahaa repeämää, minkä hallitsematon maahanmuutto on kansallemme aiheuttanut.

]]>
0 http://hannutuulasvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244605-vihapuhe-ja-sen-vartijat#comments Hallitsematon maahanmuutto Mielipidekysely Vihapuhe Tue, 17 Oct 2017 15:45:10 +0000 Hannu Tuulasvaara http://hannutuulasvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244605-vihapuhe-ja-sen-vartijat
Kuinka ennakkoäänestys sujui puolueilta? Lue tästä! http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234995-kuinka-ennakkoaanestys-sujui-puolueilta-lue-tasta <p>Kuntavaalien ennakkoäänestysviikko (29.3.-4.4.2017) on nyt takana. Miten meni noin niin kuin netin mielestä? Kysyin asiaa<a href="https://trends.google.fi/"> <u>Google Trendiltä</u></a>. Kyseinen palvelu vertailee eri syötettyjä hakusanoja keskenään niiden suosion perusteella. Trends edellyttää, että haettuja määriä on riittävästi, jotta se pystyy vertailemaan niitä toisiinsa. Palvelu ei aina suoria lukuja, vaan vertailulukuja.</p><p>Hakuja pystyy rajaamaan maittain tai jopa maakunnittain &ndash; ja jos riittävästi on hakuja, niin vertailu onnistuu jopa kaupunkikohtaisesti. Esimerkiksi itse olen vertaillut miten suosittuja tietyt kuntavaaliehdokkaat ovat suhteessa toisiinsa Helsingissä viimeisen seitsemän päivän ajan. Näin voin arvioida, ketkä voisivat olla mahdollisia läpi menijöitä.</p><p>Miten ennakkoäänestysviikko sujui? Mikäli dataa katsoo raa&rsquo;asti, niin se antaa hakusanoille &ldquo;Vihreät&rdquo; vertailuluvun 78, &ldquo;Kokoomus&rdquo; 67, &ldquo;Keskusta&rdquo; 61, &ldquo;SDP&rdquo; 53 ja &ldquo;Perussuomalaiset&rdquo; 42. Tällöin Vihreät olisi selkeä voittaja. Mutta homma ei meni ihan näin. Hakusana &ldquo;Vihreät&rdquo; voi toimia hakusanana, kun henkilö hakee vaikkapa&nbsp;vihreää niittyä tai vihreää maalia. Sama&nbsp;juttu hakusanalla &ldquo;Keskusta&rdquo;, joka voi tarkoittaa yhtä lailla kaupunkien ja taajamien keskustaa.</p><p>Tämän johdosta hakusanoille pitää löytyä joku todellinen ankkuri, johon niitä voi suhteuttaa.&nbsp;Käytin tässä yhteydessä&nbsp;vuoden 2015 eduskuntavaaleja&nbsp;sekä viimeisintä <a href="http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit-2017/201704032200096343_wa.shtml"><u>Alma Median mielipidekyselyä</u></a>. Parin vuoden takaisen eduskuntavaalien ennakkoäänestys suoritettiin 8.4.-14.4.2015 ja Alma Median kysely suoritettiin 24.3.-1.4.2017. Seuraavaksi hain Google Trends haut puolueille kyseisinä aikoina ja vertailin niitä todellisiin (äänestys)tuloksiin.</p><p>Sain kertoimiksi Kokoomukselle .84/.82 , SDP:lle 1.03/1.11, Vihreille .44/.53, Perussuomalaisille .86/.87 ja Keskustalle .94/.75. Kerroin nämä Google Trendsin suhteen.</p><p>Vaalitulos voisi ennakkoäänestyksen aikana <a href="https://trends.google.fi/trends/explore?date=2017-03-29%202017-04-04&amp;geo=FI&amp;q=Kokoomus,SDP,Vihre%C3%A4t,Perussuomalaiset,Keskusta"><u>suoritettuja nettihakujen</u></a> perusteella olla seuraavanlainen:</p><ul><li>Keskusta 19,0/15,2 %</li><li>Kokoomus&nbsp;18,7/18,2 %</li><li>Perussuomalaiset 12,0/12,1 %</li><li>SDP 18,2/19,5 %</li><li>Vihreät 11,4/13,8 %</li></ul><p>Ensimmäinen luku edellyttäisi, että äänestäjät käyttäytyisivät kuin viime eduskuntavaalien aikana. Toinen luku edellyttäisi, että äänestäjät ovat samoissa aikeissa kuin vielä kaksi viikkoa sitten, kun asiaa kysyttiin Alma Median toimesta. Lopullisen vastauksen saamme sitten sunnuntaina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalien ennakkoäänestysviikko (29.3.-4.4.2017) on nyt takana. Miten meni noin niin kuin netin mielestä? Kysyin asiaa Google Trendiltä. Kyseinen palvelu vertailee eri syötettyjä hakusanoja keskenään niiden suosion perusteella. Trends edellyttää, että haettuja määriä on riittävästi, jotta se pystyy vertailemaan niitä toisiinsa. Palvelu ei aina suoria lukuja, vaan vertailulukuja.

Hakuja pystyy rajaamaan maittain tai jopa maakunnittain – ja jos riittävästi on hakuja, niin vertailu onnistuu jopa kaupunkikohtaisesti. Esimerkiksi itse olen vertaillut miten suosittuja tietyt kuntavaaliehdokkaat ovat suhteessa toisiinsa Helsingissä viimeisen seitsemän päivän ajan. Näin voin arvioida, ketkä voisivat olla mahdollisia läpi menijöitä.

Miten ennakkoäänestysviikko sujui? Mikäli dataa katsoo raa’asti, niin se antaa hakusanoille “Vihreät” vertailuluvun 78, “Kokoomus” 67, “Keskusta” 61, “SDP” 53 ja “Perussuomalaiset” 42. Tällöin Vihreät olisi selkeä voittaja. Mutta homma ei meni ihan näin. Hakusana “Vihreät” voi toimia hakusanana, kun henkilö hakee vaikkapa vihreää niittyä tai vihreää maalia. Sama juttu hakusanalla “Keskusta”, joka voi tarkoittaa yhtä lailla kaupunkien ja taajamien keskustaa.

Tämän johdosta hakusanoille pitää löytyä joku todellinen ankkuri, johon niitä voi suhteuttaa. Käytin tässä yhteydessä vuoden 2015 eduskuntavaaleja sekä viimeisintä Alma Median mielipidekyselyä. Parin vuoden takaisen eduskuntavaalien ennakkoäänestys suoritettiin 8.4.-14.4.2015 ja Alma Median kysely suoritettiin 24.3.-1.4.2017. Seuraavaksi hain Google Trends haut puolueille kyseisinä aikoina ja vertailin niitä todellisiin (äänestys)tuloksiin.

Sain kertoimiksi Kokoomukselle .84/.82 , SDP:lle 1.03/1.11, Vihreille .44/.53, Perussuomalaisille .86/.87 ja Keskustalle .94/.75. Kerroin nämä Google Trendsin suhteen.

Vaalitulos voisi ennakkoäänestyksen aikana suoritettuja nettihakujen perusteella olla seuraavanlainen:

  • Keskusta 19,0/15,2 %
  • Kokoomus 18,7/18,2 %
  • Perussuomalaiset 12,0/12,1 %
  • SDP 18,2/19,5 %
  • Vihreät 11,4/13,8 %

Ensimmäinen luku edellyttäisi, että äänestäjät käyttäytyisivät kuin viime eduskuntavaalien aikana. Toinen luku edellyttäisi, että äänestäjät ovat samoissa aikeissa kuin vielä kaksi viikkoa sitten, kun asiaa kysyttiin Alma Median toimesta. Lopullisen vastauksen saamme sitten sunnuntaina.

]]>
1 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234995-kuinka-ennakkoaanestys-sujui-puolueilta-lue-tasta#comments gallup Google trends Mielipidekysely Puolueet Tue, 04 Apr 2017 17:57:32 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234995-kuinka-ennakkoaanestys-sujui-puolueilta-lue-tasta
Kuntavaalikysely http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223642-kuntavaalikysely <p>Almamedia on teettänyt ensimmäisen, ainakin minun silmiini osuneen, mielipidekysekyselyn kevään kuntavaalien tulosta ajatellen. Tutkimustulos seuraa melko tarkasti viimeaikoina julkaistujen eduskuntavaaligallupien tuloksia.</p><p>SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen muodostama kolmen &quot;suuren&quot; puolueen joukko erottuu selkeästi muista puolueista. Myöskin tässä kuntavaalikyselyssä Vihreiden kannatus on vakiintunut selkeästi korkeammalle tasolle kuin aikaisemmin. Perussuomalaiset saisivat tässäkin kyselyssä noin 10%:n kannatuksen. Muiden puolueitten osalta ei mitään merkittävää muutosta ole havaittavissa.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092922391282_uu.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092922391282_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092922391282_uu.shtml</a></p><p>Tutkimuksessa kiinnittää huomiota myös liikkuvien ja epävarmojen äänestäjien suuri määrä. Tutkimuksen teki Tietoykkönen. Siinä haastateltiin 1500 äänestäjää ja se tehtiin 20.09-27.09. välisenä aikana, ja tutkimuksen virhemarginaali on suurimpien puolueitten osalta 2,5 %-yksikköä suuntaansa. Haastatteluissa kantansa ilmoitti 66,8%.</p><p>Tämä mielipidetiedustelu aloitti kuntavaaleihin kohdistuvien gallupien sarjan. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä vielä mitään kuntavaaliehdokkaista eikä puolueiden listojen täyttymistä eri kunnissa. Tulos tutkimuksissa tulee vielä kovastikin elämään tietojen täydentyessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Almamedia on teettänyt ensimmäisen, ainakin minun silmiini osuneen, mielipidekysekyselyn kevään kuntavaalien tulosta ajatellen. Tutkimustulos seuraa melko tarkasti viimeaikoina julkaistujen eduskuntavaaligallupien tuloksia.

SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen muodostama kolmen "suuren" puolueen joukko erottuu selkeästi muista puolueista. Myöskin tässä kuntavaalikyselyssä Vihreiden kannatus on vakiintunut selkeästi korkeammalle tasolle kuin aikaisemmin. Perussuomalaiset saisivat tässäkin kyselyssä noin 10%:n kannatuksen. Muiden puolueitten osalta ei mitään merkittävää muutosta ole havaittavissa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092922391282_uu.shtml

Tutkimuksessa kiinnittää huomiota myös liikkuvien ja epävarmojen äänestäjien suuri määrä. Tutkimuksen teki Tietoykkönen. Siinä haastateltiin 1500 äänestäjää ja se tehtiin 20.09-27.09. välisenä aikana, ja tutkimuksen virhemarginaali on suurimpien puolueitten osalta 2,5 %-yksikköä suuntaansa. Haastatteluissa kantansa ilmoitti 66,8%.

Tämä mielipidetiedustelu aloitti kuntavaaleihin kohdistuvien gallupien sarjan. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä vielä mitään kuntavaaliehdokkaista eikä puolueiden listojen täyttymistä eri kunnissa. Tulos tutkimuksissa tulee vielä kovastikin elämään tietojen täydentyessä.

]]>
7 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223642-kuntavaalikysely#comments Kuntavaalit Mielipidekysely Fri, 30 Sep 2016 10:01:40 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223642-kuntavaalikysely
Pysyykö mahdollinen SSS-hallitus koossa koko vaalikauden? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195385-pysyyko-mahdollinen-sss-hallitus-koossa-koko-vaalikauden <p>Mtv Uutiset on teettänyt mielipidekyselyn siitä, pysyykö mahdollisesti syntyvä Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus koossa koko vaalikauden. Kyselyn toteutti MTV Uutisille Think If Laloratories ja siihen vastasi 1443 kansalaista. Kyselyn virhemarginaali on 3%-yksikköä suuntaansa.</p><p>53% uskoo kyselyn mukaan hallituksen pysyvän koossa koko vaalikauden. 30% puolestaan sitä epäili. Naiset olivat pessimistisempiä. Naisista 34% uskoo hallituksen hajoavan, kun miehistä puolestaan 26%.</p><p>Vastaajilta kysyttiin myös, mihin he hallituksen uskoavat hajoavan. Tähän vastasi 280 henkilöä. Esille nousi kaksi teemaa, EU ja maahanmuutto. Kuka sitten hallituksen jättäisi? Kymmenet vastaajat uskovat perussuomalaisten toimivan hallituksen hajoittava voimana ja lähtevän hallituksesta ennen täyttä aikaa.</p><p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansalaiset-tahan-hallitus-kaatuu/5090490" title="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansalaiset-tahan-hallitus-kaatuu/5090490">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansalaiset-tahan-hallitus-k...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mtv Uutiset on teettänyt mielipidekyselyn siitä, pysyykö mahdollisesti syntyvä Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus koossa koko vaalikauden. Kyselyn toteutti MTV Uutisille Think If Laloratories ja siihen vastasi 1443 kansalaista. Kyselyn virhemarginaali on 3%-yksikköä suuntaansa.

53% uskoo kyselyn mukaan hallituksen pysyvän koossa koko vaalikauden. 30% puolestaan sitä epäili. Naiset olivat pessimistisempiä. Naisista 34% uskoo hallituksen hajoavan, kun miehistä puolestaan 26%.

Vastaajilta kysyttiin myös, mihin he hallituksen uskoavat hajoavan. Tähän vastasi 280 henkilöä. Esille nousi kaksi teemaa, EU ja maahanmuutto. Kuka sitten hallituksen jättäisi? Kymmenet vastaajat uskovat perussuomalaisten toimivan hallituksen hajoittava voimana ja lähtevän hallituksesta ennen täyttä aikaa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansalaiset-tahan-hallitus-kaatuu/5090490

]]>
47 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195385-pysyyko-mahdollinen-sss-hallitus-koossa-koko-vaalikauden#comments Hallitus 2015 Mielipidekysely MTV Uutiset Mon, 18 May 2015 09:40:52 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195385-pysyyko-mahdollinen-sss-hallitus-koossa-koko-vaalikauden