Markkinointi http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134284/all Tue, 19 Mar 2019 13:54:04 +0200 fi Agressiivinen suoramyynti - Puhelinmyyjät - Ratkaisu http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272019-agressiivinen-suoramyynti-puhelinmyyjat-ratkaisu <p>On tämä puhelimenkautta tapahtuva markkinointi ja myynti agressiivista nykyään. Toki sen ymmärtää, leipäähän hekin haluavat syödä. Ylähuulen alle pitäisi saada myös kinkkua voin lisäksi.</p> <p>Muuttoilmoituksen tekeminen Postiin ja maistraattiin aiheuttaa soittorypäksen. Seuraavana aamuna alkaa puhelimet soimaan. Tarjotaan sähkösopimuksia, kotivakuutuksia, muuttopalveluja ja useilta eri yrityksiltä. Puhelin soi koko päivän tasaiseen tahtiin.</p> <p>Tämä alkaa jo hieman ärsyttämään. Ensimmäiselle kahdelle soittajalle vastasin ystävällisesti, muille jo hieman kireemmin, mutta en epä-asiallisesti koska työtään he tekevät. Tätä nyt kirjoittaessani taas puhelin pärähti ties kuinka monennen kerran. Tietääkseni on jotain puhelinmarkkinoinnin estoja olemassa, joten niitä pitää tutkia. Sähköpostimarkkinoinnissa on yleensä kirjeen lopussa teksti jossa voi estää uusien roskapostien tulemisen. Näitä RE- sopimuksenne viestejä tulee myös herkästi, ellei roskapostiasetukset ole ajan tasalla.&nbsp;</p> <p><strong>Käänteinen myynti</strong></p> <p>Pointtina tässä on se, että haluan itse päättää kenelle soitan tai minkä yhtiön kanssa teen sopimuksia. Miksi tällaista ei voisi kääntää toisin päin, vaikka käänteisenä palvelun tajontana. Muuttoilmoitusta tehdessä voisi valita linkin kautta päivän tarjoukset, kampanjat jne. ja joista sitten voisi valita suoraan itselleen sopivan ja kannaltaan edullisimman vaihtoehdon. Edellyttää tietysti, että yritykset päivittävät palveluun uudet tai muuttuvat tarjoukset ajantasaisesti. Palvelussa asiakkaan etuna on jättää sellaiset tarjoukset huomioimatta joista on jo olemassa omalta kannalta tai vaikka pitkäaikaisesta asiakassuhteesta soveltuva sopimus. Säästyy kaikkien aikaa ja vaivaa. Aina ei kaikissa tapauksissa hinta ratkaise, vaan palvelujen sujuvuus ja muut edut. Kyllä asiakkailla on tapana ottaa yhteyttä palvelujen tarjoajiin itse. <strong>Tarjousviidakossa</strong> menee helposti sekaisin kun aina ei kysyntä ja tarjonta pääty omalta kantilta parhaaseen lopputulokseen. Toki tämä ei estä puhelinmyyntiä ja sähköpostimarkkinointia, mutta ajan kanssa ehkäpä monet yritykset siirtyisivät sellaisille nettisivustoille, joista palvelut voi ostaa yhdestä paikasta nopeasti ja helposti.</p> <p><strong>Kilpailuttaminen eri sivustojen kautta</strong></p> <p>On totta, että nykyään on paljon erilaisia sivustoja joissa voi kilpailuttaa esimerkiksi sähkösopimuksia, muuttoja jne.. mutta tietääkseni ei ole sellaista yksinkertaista sivustoa, jonne syötetään uusi tai olemassa oleva osoite paikkakuntineen ja klikataan kohtaa: Palvelut tai tarjoukset= avautuu yritysten listaus päivän tarjouksista ja palvelun tarjoajista yhteystietoineen ja rehellisesti hintoineen ilman kikkailuja. Parhaisiin tarjouksiin voisi sitten vastata valitsemalla ruuduista haluamiansa kohtia, joista haluaa tarjouksen.</p> <p>Kun tarjous on hyväksytty (Ei allekirjoitettu vielä) kunkin alueen tai paikkakunnan myyjä tai yrittäjä saa viestin alustavasti hyväksytystä tarjouksesta (tai vaihtoehtona yhteydenottopyyntö lisätietoja varten).&nbsp; Vältytään turhilta myyntipuheilta tai puhelinmyynnissä yleisesti käytetystä ärsyttävästä myyntitekniikasta. Puhelinmyyjä tai yritys voi keskittyä puhumaan normaalilla Suomen kielellä tarjouksen tai sopimuksen yksityiskohdista ilman, että tarvitsee turhautua jo kun puhelimeen vastaa. Vaihtoehtona myös e, että tarjouksen voi hyväksyä suoraan allekirjoittamalla se verkkopankkitunnuksilla.</p> <p><strong>Puhelinmyynnin esimerkki</strong></p> <p>Puhelinmyyjä soittaa: Puhelin soi, Petteri vastaa: &quot;Petteri&nbsp; Pikkarainen&quot;. Myyjä: <em>&quot;Hei tässä on Mika, onko puhelimessa Petteri&quot;? Petteri vastaa: Juurihan sanoin nimeni kun vastasin puhelimeen. Myyjä: Hienoa, Petteri haluaisitko kuulla meidän huippuhienoista tarjouksistamme? Tai Petteri minulla on sinulle nyt huippuhuvä mahtava tarjous, jonka etuna on....&nbsp;</em></p> <p><strong>Mahtavia myyntipuheita</strong></p> <p>Kaikki on niin mahtavaa, huippuhyvää, erinomaista, halpaa, edullista, etuja, alennuksia, tilaisuuksia joka ei toistu. Uskon, että suurin osa ihmisista ei halua kuulla mahtavia myyntipuheita ärsyttävine myyntitekniikoineen. Eityisen vastenmielsitä on vastata puhelimeen kun joku nainen tarjoaa tutustumishintaan kolmet boxerit ilmaiseksi postikulujen hinnalla. HEI, miksi ostaisin kalsareita puhelinmyyjältä. Kai nyt minä itse haluan päättää minkälaisia kalsareita haluan käyttää. Vastaavia tarjoussoittoja tulee aika-ajoin. Ärsytyksen ja vihan tunteita herättää viimeaikoina puhelinhäirintä ulkomaisilta yrityksiltä tai voidaanko sanoa huijareilta, jotka laittavat laskun kun sanot pelkästään nimesi. Nämä ulkomaiset soittajat, jotka soittivat ilmeisesti Englannista, Irlannista ja ties mistä maista oli vilkkaimmillaan viime ja edellisvuonna. Poliisi tai puhelinoperaattorit ovat on tiettävästi saaneet niille jonkinlaisen eston? En tiedä, mutta minulle ei ainakaan ole enää yrittetty soittaa. Onneksi.</p> <p><strong>Hieman asian vierestä, oma kokemukseni myyntityöstä (lyhyesti).&nbsp;</strong></p> <p>Suoramyynti ovelta, ovelle.&nbsp;</p> <p><em><strong>Asian vierestä alkaa:</strong> Olen tyoskennellyt aikoinaan 1980 luvun lopulla Oy Hedi Ab:llä pölynimurikauppiaana, espoon piirikonttorissa. Jokainen myyjä joutui käymään LUX- myyntikurssin. Myyntiä harjoiteltiin kuvaamalla myyntitapahtuma videolle. Sain myytyä imureita sen verran, että tienasin sillä palkkani. Ensimmäisiä myyntikokemuksia oli se, että iso koira halusi syödä minut omakotitalon pihalla, mutta onneksi sain tarjottua koiralle kovasta muovista valmistettua imurilaukkua, johon hampaanjäljet sitten upposivat. Asiakas vei koiran pois ja kaupat tuli tehtyä. Sininen imurilaukku piti sisällään Elektorux pölynimurin ja Turboclean laitteen, jolla pystyi hieromaan ja hiomaan.&nbsp;</em></p> <p><em>Pöynimuri oli erittäin kallis verrattuna muihin markkinoilla oleviin pölynimureihin. Muistaakeni Turbloclean laitteen kanssa noin 3500 markkaa. Myynnissä sai kyllä tehdä kaikkensa vakuuttaakseen asiakkaan imurin paremmuudesta muihin imureihin nähden. Myyntitapahtuma toisti tiettyä kaavaa, jolla asiakas saatiin vakuutettua. Vakuuttaminen luxin paremmuudesta todistettiin yksinkertaisella pölytestillä. Imurilla imuroitiin matto tai sängyn patja kankaiseen pölypussiin.&nbsp; Kankainen pölypussi otettiin pois imurista ja tupsutettiin pölykeko asiakkaan matolle tai sängyn patjalle. Asiakas ei voinut enää väittää kumpi imuri on parempi, hänen vai meidän Kuninkaallisen Electrolux hovihankkijapölyimurin. Varsinkin erittäin siisteissä kodeissa siivousintoilija- naiset ostivat koneen osamaksulla ja varakkaimmilla alueilla käteisellä. He suorastaan järkyttyivät siitä, miks</em><em>i heidän vasta-ostettu Hoover tai Volta ei imuroinutkaan tarpeeksi hyvin. Suoramyynti on agreessiivista&nbsp;</em><em>myyntityötä, jossa ei voi potea luukkukammoa.&nbsp;</em></p> <p><em><strong>Liiketeollisten kiinteistöjen välittäminen ja myynti</strong></em></p> <p><em>Olen ollut myös toimitilavälittäjänä erilaisissa liiketeollisten kiinteistöjen projekteissa. Kiinteistöjen vuokravälitystyössä käytetään taas erilaista myyntitekniikkaa. Tavallaan asiakas johdatetaan kaupanpäätökseen esittämällä asiakkaalle erilaisia etuja, kuten alueen sopivuus ko. yritykselle, palvelujen läheisyys, asiakasvirrat, tilojen soveltuvuus, hinta jne.. Tällaisissa vuokrauksissa asiakas osaa kyllä itse päättää onko tila hänelle sopiva, joten mitään erikoista myyntitekniikkaa ei tarvita. Kyseessä on asiakaspalvelun kautta tapahtuva palvelun ja tilan tarjoaminen asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa &quot;myynti&quot; tekniikassa asiakkaalle esitetään faktat ja vertaillaan tilan vuokraa muihin tiloihinnähden. Välittäjän tehtävänä on esittää asiakkaalle yrityksen kannalta sopivia ratkaisuja ja paikkoja, joista sitten asiakas itse valitsee itsellen sopivan ratkaisun. Asiakasta ikäänkuin autetaan helpottamalla tekemään päätöksiä, tuomalla esille yrityksen kannalta hyvät parhaat tilaratkaisut.</em></p> <p>Muutakin myyntityötä olen tehnyt, mutta ei siitä sen enempää. <strong>Myyjät yrittävät myydä tuotteitaan kaikin keinoin. Ostajat joko ostaa tai ei osta.&nbsp;</strong></p> <p><em><strong>Asian vierestä loppuu.</strong></em></p> <p>Pavelujen tarjoaminen yhdestä paikasta olisi mielestäni paremmin tuottavaa bisnestä kuin puhelimen kautta tapahtuva suoramyynti? Voin olla väärässäkin, mutta ainakin uskoisin näin omiin kokemuksiini perustaen. Kuten tuolla aiemmin totesin, että palveujen kilpailuttaminen sellaisten nettisivustojen kautta joilla on tarjota eri yritysten tuottamat tuotteet ja palvelut on asiakkaan kannalta aikaa säästävää. Lisäksi yritykset joutuvat tarkistamaan hintojaan ja pysymään kokoajan- ajan hermoilla. Lisäksi tulee esiin asaiakaspalvelun laatu ja miten hyvin asiakasta palvellaan juuri hänen tarpeitaan ajatellen. Miten osataan hinta- ja laatusuhde sovittaa kulloiseen palvelukokonaisuuteen tai tuotteeseen. Minusta asiakkaan kannalta aina halvin hinta ei ole se ratkaisu, vaan kokonaisuus joka muodostuu hinnasta ja palvelun laadusta sekä eduista, joita asiakkalle voidaan hinnan lisäksi tarjota.</p> <p>Tällaisessa laaja-alaisessa palvelussa on hyvää myös se, että kaikki paikalliset kylän, pikkukaupungin pienyrittäjätkin pääsisivät listautumaan tarjoajiksi pienellä kuukausimaksulla. Nyt esimerkkinä Postin, Fonectan tai mistä puhelinmyyjäyritykset tietonsa keräävätkin, ei jollain mikro- tai pienyrittäjällä ole mahdollisuutta taloudellisesti ostaa näkyvyyttä. Se on kallista.&nbsp;No sivustojen rahanansaintakeinoja on monia, koska maksaahan sivuston ylläpitokin. Joillakin on toteuteutuneista kaupoista syntyvä provisoprosentti kuukausimaksujen lisäksi. Joillakin pelkkä kuukausimaksu, jossa ensimmäinen kuukausi on ilmainen. Nämäkään eivät välttämättä takaa sitä, että kauppoja syntyisi tai asiakas ottaisi yhteyttä.</p> <p>Tällaiseen palveluun voisi muutamana esimerkkinä liittää:</p> <p>- Sähkön myynti ja toimittaja</p> <p>- Vakuutus</p> <p>- Muuttopalvelut</p> <p>- Rakentaminen ja remontointit, alavalikko (Lvi, kylpyhuone, takkamyynti, maalaus, keittiökalusteet jne).</p> <p>- Asuntomyynti</p> <p>- Kiinteistöhuolto</p> <p>- Lääkäripalvelut</p> <p>- kotihoito</p> <p><strong>Palveluiden tuottaminen nopeasti ja helposti on aina asiakkaan ja yrityksen etu. Syntyy win-win tilanne, jossa kumpikin voittaa.</strong></p> <p>Nyt tietoa pitää kerätä useista eri paikoista. Kirjoitin googleen hakusanaksi: Kaikki palvelut yhdestä paikasta. Listaan tuli eri yhtiöiden palveluja yhdestä yrityksen yksittäisestä paikasta, mutta en löytänyt mistään sivuston linkkiä, josta voisi valita yo. listan mukaan päivän tarjoukset hintoineen yhdistettynä useita palveluja ja tuotteita. Tai joku ei ole osannut hakukoneoptimoida sivustojaan.</p> <p>Tällaista kilpaulutusta ei tietenkään tarvitse tehdä vain muuton yhteydessä. Kilpailutusta voisi kokeilla kun omat sopimukset ovat päättymässä tai sitten tehdä vaikka puolenvuoden välein hintavertailuja. Tai jos tulee tarvetta uusille palveluille tai tuotteille. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus hintavahtiin joka hälyttää paremmasta hintatarjouksesta tai uudesta edusta.</p> <p>Onko asiakkaan etu se, että tekee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia vai määräaikaisia sopimuksia? Siihen en ota kantaa koska yrityksillä on mitä erilaisimpia tapoja tuottaa palvelujaan.</p> <p>Itse en suosisi määräaikaisia vuoden sopimuksia, koska nissä voi hävitä ja niistä ei pääse irti, mikäli haluaakin vaihtaa omalta kannaltaan parempaan palveluun.</p> <p>Palvelut yhdessä paketissa? Onko teillä lukijat kokemuksia asiasta ja onko tällaisia palveluntarjoajia olemassa jo?&nbsp;</p> <p>Joes koet kirjoituksen jakamisen arvoiseksi niin paina facebook tai twitter painiketta. Ehkä joku palvelutuottaja näkee ja saa tästä idean, joka helpottaa kuluttajia valitsemaan parhaimmalla tavalla tai kehittämään sivustoaan uudelta kantilta.&nbsp;</p> <p>Itse olen tällä hetkellä vapailla markkinoilla työtä etsien, joten on aikaa miettiä tällaisiakin asioita. Paluu ehkä kiinteistövälitys tai muuhun asiakaspalveluun muusta kuin myynnin ja markkinoinnin parista voi olla haaste tällaiselle 53- vuotiaalle, mutta eihän sitä koskaan tiedä kun olen vasta aloittanut aktivoitumaan asian suhteen.</p> <p>Hyvää kevättä juuri sinulle ja kiitos kun luit.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On tämä puhelimenkautta tapahtuva markkinointi ja myynti agressiivista nykyään. Toki sen ymmärtää, leipäähän hekin haluavat syödä. Ylähuulen alle pitäisi saada myös kinkkua voin lisäksi.

Muuttoilmoituksen tekeminen Postiin ja maistraattiin aiheuttaa soittorypäksen. Seuraavana aamuna alkaa puhelimet soimaan. Tarjotaan sähkösopimuksia, kotivakuutuksia, muuttopalveluja ja useilta eri yrityksiltä. Puhelin soi koko päivän tasaiseen tahtiin.

Tämä alkaa jo hieman ärsyttämään. Ensimmäiselle kahdelle soittajalle vastasin ystävällisesti, muille jo hieman kireemmin, mutta en epä-asiallisesti koska työtään he tekevät. Tätä nyt kirjoittaessani taas puhelin pärähti ties kuinka monennen kerran. Tietääkseni on jotain puhelinmarkkinoinnin estoja olemassa, joten niitä pitää tutkia. Sähköpostimarkkinoinnissa on yleensä kirjeen lopussa teksti jossa voi estää uusien roskapostien tulemisen. Näitä RE- sopimuksenne viestejä tulee myös herkästi, ellei roskapostiasetukset ole ajan tasalla. 

Käänteinen myynti

Pointtina tässä on se, että haluan itse päättää kenelle soitan tai minkä yhtiön kanssa teen sopimuksia. Miksi tällaista ei voisi kääntää toisin päin, vaikka käänteisenä palvelun tajontana. Muuttoilmoitusta tehdessä voisi valita linkin kautta päivän tarjoukset, kampanjat jne. ja joista sitten voisi valita suoraan itselleen sopivan ja kannaltaan edullisimman vaihtoehdon. Edellyttää tietysti, että yritykset päivittävät palveluun uudet tai muuttuvat tarjoukset ajantasaisesti. Palvelussa asiakkaan etuna on jättää sellaiset tarjoukset huomioimatta joista on jo olemassa omalta kannalta tai vaikka pitkäaikaisesta asiakassuhteesta soveltuva sopimus. Säästyy kaikkien aikaa ja vaivaa. Aina ei kaikissa tapauksissa hinta ratkaise, vaan palvelujen sujuvuus ja muut edut. Kyllä asiakkailla on tapana ottaa yhteyttä palvelujen tarjoajiin itse. Tarjousviidakossa menee helposti sekaisin kun aina ei kysyntä ja tarjonta pääty omalta kantilta parhaaseen lopputulokseen. Toki tämä ei estä puhelinmyyntiä ja sähköpostimarkkinointia, mutta ajan kanssa ehkäpä monet yritykset siirtyisivät sellaisille nettisivustoille, joista palvelut voi ostaa yhdestä paikasta nopeasti ja helposti.

Kilpailuttaminen eri sivustojen kautta

On totta, että nykyään on paljon erilaisia sivustoja joissa voi kilpailuttaa esimerkiksi sähkösopimuksia, muuttoja jne.. mutta tietääkseni ei ole sellaista yksinkertaista sivustoa, jonne syötetään uusi tai olemassa oleva osoite paikkakuntineen ja klikataan kohtaa: Palvelut tai tarjoukset= avautuu yritysten listaus päivän tarjouksista ja palvelun tarjoajista yhteystietoineen ja rehellisesti hintoineen ilman kikkailuja. Parhaisiin tarjouksiin voisi sitten vastata valitsemalla ruuduista haluamiansa kohtia, joista haluaa tarjouksen.

Kun tarjous on hyväksytty (Ei allekirjoitettu vielä) kunkin alueen tai paikkakunnan myyjä tai yrittäjä saa viestin alustavasti hyväksytystä tarjouksesta (tai vaihtoehtona yhteydenottopyyntö lisätietoja varten).  Vältytään turhilta myyntipuheilta tai puhelinmyynnissä yleisesti käytetystä ärsyttävästä myyntitekniikasta. Puhelinmyyjä tai yritys voi keskittyä puhumaan normaalilla Suomen kielellä tarjouksen tai sopimuksen yksityiskohdista ilman, että tarvitsee turhautua jo kun puhelimeen vastaa. Vaihtoehtona myös e, että tarjouksen voi hyväksyä suoraan allekirjoittamalla se verkkopankkitunnuksilla.

Puhelinmyynnin esimerkki

Puhelinmyyjä soittaa: Puhelin soi, Petteri vastaa: "Petteri  Pikkarainen". Myyjä: "Hei tässä on Mika, onko puhelimessa Petteri"? Petteri vastaa: Juurihan sanoin nimeni kun vastasin puhelimeen. Myyjä: Hienoa, Petteri haluaisitko kuulla meidän huippuhienoista tarjouksistamme? Tai Petteri minulla on sinulle nyt huippuhuvä mahtava tarjous, jonka etuna on.... 

Mahtavia myyntipuheita

Kaikki on niin mahtavaa, huippuhyvää, erinomaista, halpaa, edullista, etuja, alennuksia, tilaisuuksia joka ei toistu. Uskon, että suurin osa ihmisista ei halua kuulla mahtavia myyntipuheita ärsyttävine myyntitekniikoineen. Eityisen vastenmielsitä on vastata puhelimeen kun joku nainen tarjoaa tutustumishintaan kolmet boxerit ilmaiseksi postikulujen hinnalla. HEI, miksi ostaisin kalsareita puhelinmyyjältä. Kai nyt minä itse haluan päättää minkälaisia kalsareita haluan käyttää. Vastaavia tarjoussoittoja tulee aika-ajoin. Ärsytyksen ja vihan tunteita herättää viimeaikoina puhelinhäirintä ulkomaisilta yrityksiltä tai voidaanko sanoa huijareilta, jotka laittavat laskun kun sanot pelkästään nimesi. Nämä ulkomaiset soittajat, jotka soittivat ilmeisesti Englannista, Irlannista ja ties mistä maista oli vilkkaimmillaan viime ja edellisvuonna. Poliisi tai puhelinoperaattorit ovat on tiettävästi saaneet niille jonkinlaisen eston? En tiedä, mutta minulle ei ainakaan ole enää yrittetty soittaa. Onneksi.

Hieman asian vierestä, oma kokemukseni myyntityöstä (lyhyesti). 

Suoramyynti ovelta, ovelle. 

Asian vierestä alkaa: Olen tyoskennellyt aikoinaan 1980 luvun lopulla Oy Hedi Ab:llä pölynimurikauppiaana, espoon piirikonttorissa. Jokainen myyjä joutui käymään LUX- myyntikurssin. Myyntiä harjoiteltiin kuvaamalla myyntitapahtuma videolle. Sain myytyä imureita sen verran, että tienasin sillä palkkani. Ensimmäisiä myyntikokemuksia oli se, että iso koira halusi syödä minut omakotitalon pihalla, mutta onneksi sain tarjottua koiralle kovasta muovista valmistettua imurilaukkua, johon hampaanjäljet sitten upposivat. Asiakas vei koiran pois ja kaupat tuli tehtyä. Sininen imurilaukku piti sisällään Elektorux pölynimurin ja Turboclean laitteen, jolla pystyi hieromaan ja hiomaan. 

Pöynimuri oli erittäin kallis verrattuna muihin markkinoilla oleviin pölynimureihin. Muistaakeni Turbloclean laitteen kanssa noin 3500 markkaa. Myynnissä sai kyllä tehdä kaikkensa vakuuttaakseen asiakkaan imurin paremmuudesta muihin imureihin nähden. Myyntitapahtuma toisti tiettyä kaavaa, jolla asiakas saatiin vakuutettua. Vakuuttaminen luxin paremmuudesta todistettiin yksinkertaisella pölytestillä. Imurilla imuroitiin matto tai sängyn patja kankaiseen pölypussiin.  Kankainen pölypussi otettiin pois imurista ja tupsutettiin pölykeko asiakkaan matolle tai sängyn patjalle. Asiakas ei voinut enää väittää kumpi imuri on parempi, hänen vai meidän Kuninkaallisen Electrolux hovihankkijapölyimurin. Varsinkin erittäin siisteissä kodeissa siivousintoilija- naiset ostivat koneen osamaksulla ja varakkaimmilla alueilla käteisellä. He suorastaan järkyttyivät siitä, miksi heidän vasta-ostettu Hoover tai Volta ei imuroinutkaan tarpeeksi hyvin. Suoramyynti on agreessiivista myyntityötä, jossa ei voi potea luukkukammoa. 

Liiketeollisten kiinteistöjen välittäminen ja myynti

Olen ollut myös toimitilavälittäjänä erilaisissa liiketeollisten kiinteistöjen projekteissa. Kiinteistöjen vuokravälitystyössä käytetään taas erilaista myyntitekniikkaa. Tavallaan asiakas johdatetaan kaupanpäätökseen esittämällä asiakkaalle erilaisia etuja, kuten alueen sopivuus ko. yritykselle, palvelujen läheisyys, asiakasvirrat, tilojen soveltuvuus, hinta jne.. Tällaisissa vuokrauksissa asiakas osaa kyllä itse päättää onko tila hänelle sopiva, joten mitään erikoista myyntitekniikkaa ei tarvita. Kyseessä on asiakaspalvelun kautta tapahtuva palvelun ja tilan tarjoaminen asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa "myynti" tekniikassa asiakkaalle esitetään faktat ja vertaillaan tilan vuokraa muihin tiloihinnähden. Välittäjän tehtävänä on esittää asiakkaalle yrityksen kannalta sopivia ratkaisuja ja paikkoja, joista sitten asiakas itse valitsee itsellen sopivan ratkaisun. Asiakasta ikäänkuin autetaan helpottamalla tekemään päätöksiä, tuomalla esille yrityksen kannalta hyvät parhaat tilaratkaisut.

Muutakin myyntityötä olen tehnyt, mutta ei siitä sen enempää. Myyjät yrittävät myydä tuotteitaan kaikin keinoin. Ostajat joko ostaa tai ei osta. 

Asian vierestä loppuu.

Pavelujen tarjoaminen yhdestä paikasta olisi mielestäni paremmin tuottavaa bisnestä kuin puhelimen kautta tapahtuva suoramyynti? Voin olla väärässäkin, mutta ainakin uskoisin näin omiin kokemuksiini perustaen. Kuten tuolla aiemmin totesin, että palveujen kilpailuttaminen sellaisten nettisivustojen kautta joilla on tarjota eri yritysten tuottamat tuotteet ja palvelut on asiakkaan kannalta aikaa säästävää. Lisäksi yritykset joutuvat tarkistamaan hintojaan ja pysymään kokoajan- ajan hermoilla. Lisäksi tulee esiin asaiakaspalvelun laatu ja miten hyvin asiakasta palvellaan juuri hänen tarpeitaan ajatellen. Miten osataan hinta- ja laatusuhde sovittaa kulloiseen palvelukokonaisuuteen tai tuotteeseen. Minusta asiakkaan kannalta aina halvin hinta ei ole se ratkaisu, vaan kokonaisuus joka muodostuu hinnasta ja palvelun laadusta sekä eduista, joita asiakkalle voidaan hinnan lisäksi tarjota.

Tällaisessa laaja-alaisessa palvelussa on hyvää myös se, että kaikki paikalliset kylän, pikkukaupungin pienyrittäjätkin pääsisivät listautumaan tarjoajiksi pienellä kuukausimaksulla. Nyt esimerkkinä Postin, Fonectan tai mistä puhelinmyyjäyritykset tietonsa keräävätkin, ei jollain mikro- tai pienyrittäjällä ole mahdollisuutta taloudellisesti ostaa näkyvyyttä. Se on kallista. No sivustojen rahanansaintakeinoja on monia, koska maksaahan sivuston ylläpitokin. Joillakin on toteuteutuneista kaupoista syntyvä provisoprosentti kuukausimaksujen lisäksi. Joillakin pelkkä kuukausimaksu, jossa ensimmäinen kuukausi on ilmainen. Nämäkään eivät välttämättä takaa sitä, että kauppoja syntyisi tai asiakas ottaisi yhteyttä.

Tällaiseen palveluun voisi muutamana esimerkkinä liittää:

- Sähkön myynti ja toimittaja

- Vakuutus

- Muuttopalvelut

- Rakentaminen ja remontointit, alavalikko (Lvi, kylpyhuone, takkamyynti, maalaus, keittiökalusteet jne).

- Asuntomyynti

- Kiinteistöhuolto

- Lääkäripalvelut

- kotihoito

Palveluiden tuottaminen nopeasti ja helposti on aina asiakkaan ja yrityksen etu. Syntyy win-win tilanne, jossa kumpikin voittaa.

Nyt tietoa pitää kerätä useista eri paikoista. Kirjoitin googleen hakusanaksi: Kaikki palvelut yhdestä paikasta. Listaan tuli eri yhtiöiden palveluja yhdestä yrityksen yksittäisestä paikasta, mutta en löytänyt mistään sivuston linkkiä, josta voisi valita yo. listan mukaan päivän tarjoukset hintoineen yhdistettynä useita palveluja ja tuotteita. Tai joku ei ole osannut hakukoneoptimoida sivustojaan.

Tällaista kilpaulutusta ei tietenkään tarvitse tehdä vain muuton yhteydessä. Kilpailutusta voisi kokeilla kun omat sopimukset ovat päättymässä tai sitten tehdä vaikka puolenvuoden välein hintavertailuja. Tai jos tulee tarvetta uusille palveluille tai tuotteille. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus hintavahtiin joka hälyttää paremmasta hintatarjouksesta tai uudesta edusta.

Onko asiakkaan etu se, että tekee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia vai määräaikaisia sopimuksia? Siihen en ota kantaa koska yrityksillä on mitä erilaisimpia tapoja tuottaa palvelujaan.

Itse en suosisi määräaikaisia vuoden sopimuksia, koska nissä voi hävitä ja niistä ei pääse irti, mikäli haluaakin vaihtaa omalta kannaltaan parempaan palveluun.

Palvelut yhdessä paketissa? Onko teillä lukijat kokemuksia asiasta ja onko tällaisia palveluntarjoajia olemassa jo? 

Joes koet kirjoituksen jakamisen arvoiseksi niin paina facebook tai twitter painiketta. Ehkä joku palvelutuottaja näkee ja saa tästä idean, joka helpottaa kuluttajia valitsemaan parhaimmalla tavalla tai kehittämään sivustoaan uudelta kantilta. 

Itse olen tällä hetkellä vapailla markkinoilla työtä etsien, joten on aikaa miettiä tällaisiakin asioita. Paluu ehkä kiinteistövälitys tai muuhun asiakaspalveluun muusta kuin myynnin ja markkinoinnin parista voi olla haaste tällaiselle 53- vuotiaalle, mutta eihän sitä koskaan tiedä kun olen vasta aloittanut aktivoitumaan asian suhteen.

Hyvää kevättä juuri sinulle ja kiitos kun luit.

 

]]>
0 http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272019-agressiivinen-suoramyynti-puhelinmyyjat-ratkaisu#comments Harhaanjohtava markkinointi Internet Kiinteistön myynti Markkinointi Puhelinmyyjä Tue, 19 Mar 2019 11:54:04 +0000 Kaijuhani Haavisto http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272019-agressiivinen-suoramyynti-puhelinmyyjat-ratkaisu
Berliinin Grüne Wochella Suomen huikea ruokakulttuuri on insinöörituote http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268252-berliinin-gruene-wochella-suomen-huikea-ruokakulttuuri-on-insinoorituote <p>&ldquo;Willkommen nach Lappland&rdquo;, &ldquo;Tervetuloa Lappiin&rdquo; huutelee <strong>Ilkka Kauppinen</strong> Aus der Wildnis -essunsa suojista Berliinin messukeskuksessa. Hän on niitä rohkeita suomalaisia tuotteiden&nbsp;ja palvelujen markkinoijia, jotka uskaltautuvat pois myyntipöytänsä suojista keskelle messuhallin käytävän asiakasvirtaa.</p><p>Berliinissä on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat ruoka-alan kuluttajamessut, Grüne Woche (Vihreä viikko), jossa Suomella on tänä vuonna erityinen asema. Se on pääyhteistyökumppani, joka pääsee esittelemään omalla osastollaan puhdasta ruokaa, kestävää metsätaloutta ja sekä elämys- ja luontomatkailua. 17.1. -27.1. pidettäville messuille odotettiin etukäteisarvioissa 400 000 kävijää tutustumaan 1700 näytteilleasettajaan. Huikea näköalapaikka Suomelle ja suomalaisyrityksille.&nbsp;</p><p>Jonka hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen kaikessa upeudessaan.</p><p>Ilkka on Lapin kasveista ja villiyrteistä taiottuja tuotteita valmistavan Arctic Warriors Oy:n toimitusjohtaja, joka vakuuttelee ohikulkijoille firman tuotteiden hyvyyttä. Ja hyvin näyttää toimivan. Ilkka tunnistaa väsymykseni ja hänen tarjoama ruusujuuriyrttisiirappishotti tekeekin ihmeitä. Olen täysin myyty!</p><p>Tänään on tiistai ja aika lailla tapahtumaviikon puoliväli. Kuljen ensimmäistä kertaa halki kansainvälisten osastojen väriloiston ja juhlahumun.&nbsp; Haistelen fiilistä ja odotan satunnaisia, kohottavia, kohtaamisia. Joka suunnasta myyjät ottavat avoimesti, vähän tyrkyttäenkin, kontaktia. Käyn maistamassa espanjalaisia viinejä ja koen virtuaalilaseilla virolaisen savusaunan. Koko maailma näyttää ahtautuneen Berliinin messujen tiloihin.</p><p>Ennen kuin pääsen Suomen halliin, teen matkaa muiden Pohjoismaiden standien kautta. Varmaan juuri vuonoiltaan vaeltamasta tulleet norjalaiset - ainakin niin raikkailta ja iloisilta he näyttävät - myyvät hymyillen värikkäästi esille laitettuja ruoka- ja juoma-annoksia. Henkisesti he tuntuvat olevan ainakin puoliksi pöydän toisella puolella, asiakkaan luona. Ruotsalaisten keltaiset t-paidat näkyvät jo kauas ja niihin sävytetty kukkaseppele näyttää suorastaan söpöltä kaljun näytteilleasettajan päässä. Hän itsekin tuntuu olevan samaa mieltä. On eloa, valoa ja iloa.</p><p>Entä Suomen osasto, halli 10.2.? Väkeä aaltoilee käytävillä ja seinustoja pitkin kiertää siisti rivistö myyntipöytiä. Niiden yläpuolella on tasaisessa rivissä kyltit, jotka kertovat esillä olevan tuotteen tai sen tuottajan nimen. Pöydät ovat siistit, esitteet ja tuotteet on suorissa rivieissä esillä. Esittelijöillä on siistit Aus der Wildnis -essut. Satunnaisotanta osoittaa, että saksan kieli on esittelijöillä varsin hyvin hallussa . Kaikki on muodolliseti hienosti, mutta&hellip; Kontrasti aiemmin läpi kävelemiini osastoihin on suuri. Puuttuu se paljonpuhuttu pöhinä.&nbsp;</p><p>Näinkö tiukasti olemme kiinni vielä vanhassa insinööriajattelussa, että hyvä tuote myy itse itsensä? Asiakkaiden odotetaan tulevan luo, heitä ei houkutella.&nbsp; Täällä ajattelua vahvistaa pelkistetyt pöydät, jotka suojelevat näytteilleasettajia liian lähelle tunkeutuvilta ihmisiltä. On jopa vähän surullista, että&nbsp; jokainen tuottaja, jonka luo menen juttelemaan, osoittautuu lämminhenkiseksi ja avoimeksi keskustelijaksi, joka on ylpeä firmastaan. Tarinat tuotteista ovat kiinnostavia, jotkut jopa huikeita. Liian harva pääsee niitä kuulemaan, kun ei osaa pysähtyä hiljaa seisovan myyntirivistön kohdalle. Ilkka Kauppisen kaltaiset, sisäänheittämisen osaavat suupaltit (Tässä sana positiivisessa merkityksessä. Kiinnostavaa, miten vaikea on löytää suomen kielestä positiivisesti virittyneitä sanoja, jotka kuvailevat paljon puhuvia, avoimia ihmisiä&hellip;) ovat harvassa hallissa. Samoin kutsuvat, innostavat ja inspioivat osastot. Lapland Food Club, Koskenkorva ja muutama muu ovat piristävä poikkeus virastomaisuuteen.&nbsp;</p><p>Suomi on erityinen maa, jonka puhdas ilma, käsittämättömät makuelämykset, luonnon mystiikka ja metsien ikiaikaisuus mykistävät yhä minutkin. Rakastan tätä maata! Mutta en TUNTENUT Suomen erityislaatuisuutta - tai muutakaan vangitsevaa fiilistä - kävellessäni Suome In der Wildnis -osaston käytäviä pitkin.</p><p>Vanhakantainen markkinointia vähättelevä ajattelua on varmasti kerrostunut kaikkialle suomalaisessa kulttuurissa. Siksi siitä irtipääseminen vaatii ajattelun muutosta ja toisin tekemistä joka tasolla. Pitäisi myös syvemmin ymmärtää, mistä myynnissä ja markkinoinnissa on kyse. Asiakkaan ymmärtämisestä, hänen asemaan asettumisesta ja palvelemisesta.&nbsp; Ei riitä, että esitteet on tehty upeiksi ja viralliset tapahtumat sujuvat upeissa puitteissa.&nbsp;</p><p>Suomi ja suomalaiset yritykset ovat varmasti tehneet paljon oikein Berliinissä. Kaikki se ylätaso tuntuu olevan kunnossa, missä ei tarvitse laittaa käsiään saveen. Aus der Wildnis -esitteet ovat hienot, ministereitä ja muita tärkeitä ihmisiä on käynyt verkostoitumassa ja puhumassa. Kuitenkin tuntuu siltä, että ajatus on jäänyt vaiheeseen. Tilat pitäisi suunnitella avoimemmiksi, houkuttelevimmiksi. Osallistujien yhteishenkeä pitäisi vahvistaa ja saada heidät sisäistämään se, miten tärkeää on kyetä välittämään oma innostus ja hienot tarinat tuotteista kiinnostuneille messukävijöille. Hallissa ei saisi olla tiskin takana yhtään henkilöä, joka on kiinnostuneempi tietokoneen näpläilystä tai keskustelusta kahvitauon ajankohdasta kollegoidensa kanssa. Molempia näin lyhyellä kävelylläni.</p><p>Mieleeni tulee pari vuotta sitten AVEKin lehteen kirjoittamani juttu luovien(kin) alojen vaikeuksista saada rahaa markkinointiin. Jutussa pohdin sitä, miksi julkinen tuki suhtautuu nihkeästi yritysten markkinoinnin rahoittamiseen. Taustalla näin - ja kuulin muiden sanovan -&nbsp; sama, yhä ravistelua kaipaava ajattelu markkinoinnin ja brändäämisen merkityksestä ja arvosta. Sekä taidosta tehdä sitä. Sillon otsikoin jutun &ldquo;Höpöhommaa&rdquo; - sanoi entinen mies markkinoinnnista&rdquo;.</p><p>Tästä ajattelusta ei vieläkään ilmeisesti ole päästy irti. Yksi näytteilleasettaja totesikin tänään,&nbsp; että on paljon projektipäälliköitä ja muita pomoja, jotka eivät halua jalkautua (lue: alentua) myynti- ja markkinointityöhön. Jos sen arvoa ei nähdä esimerkiksi järjestäjien, päättäjien tai yritysten johdon taholla, se ei myöskään ole näytteilleasettajien agendalla ykkössijalla. Markkinointi ja myynti on aktiivista ja arkista työtä - ja tärkeää.</p><p>Toki paljon myynti- ja markkinointityötä tehdään muualla kuin ohikulkevien ihmismassojen edessä. Berliinissäkin on ollut tapaamisia ostajien kesken ennan messujen ovien avautumista kuluttajille ja mediatapaamisia, joissa omia tuotteita ja palveluita on voinut esitellä toimittajille. Näilläkin messuilla oli 4000 vieraan avajaiset, jossa Suomi oli vahvasti esillä taide-esityksissä ja virallisessa pönötyksessä. Moni ajatteli sen ehkä riittävän. Ei valitettavasti riitä, jos aidosti halutaan eturiviin.</p><p>Perinteinen tapa kertoa suomalaisesta laadusta ja luottamuksesta purevat varmasti edelleen ja ovat tärkeä osa myynnin tukena. Mutta onko se tarpeeksi? Maa- ja metsätalousministeri <strong>Jari Leppä</strong> totesi tv-haastattelussa Grüne&nbsp; Wochesta, miten &ldquo;täällä vierailijat pääsevät <strong><em>kokemaan</em></strong>, mitä suomalainen laatu ja luottamus tarkoittavat&rdquo;.&nbsp; Minä jäin etsimään tuota kokemusta.</p><p>Berliinissäkin on vielä monta päivää aikaa tehdä asiat toisin. Messurakenteita ei voi muuttaa, mutta tiskin takaa voi vielä siirtyä käytävälle kansan sekaan. Sinne vaan hienoja tarinoita kertomaan!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> “Willkommen nach Lappland”, “Tervetuloa Lappiin” huutelee Ilkka Kauppinen Aus der Wildnis -essunsa suojista Berliinin messukeskuksessa. Hän on niitä rohkeita suomalaisia tuotteiden ja palvelujen markkinoijia, jotka uskaltautuvat pois myyntipöytänsä suojista keskelle messuhallin käytävän asiakasvirtaa.

Berliinissä on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat ruoka-alan kuluttajamessut, Grüne Woche (Vihreä viikko), jossa Suomella on tänä vuonna erityinen asema. Se on pääyhteistyökumppani, joka pääsee esittelemään omalla osastollaan puhdasta ruokaa, kestävää metsätaloutta ja sekä elämys- ja luontomatkailua. 17.1. -27.1. pidettäville messuille odotettiin etukäteisarvioissa 400 000 kävijää tutustumaan 1700 näytteilleasettajaan. Huikea näköalapaikka Suomelle ja suomalaisyrityksille. 

Jonka hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen kaikessa upeudessaan.

Ilkka on Lapin kasveista ja villiyrteistä taiottuja tuotteita valmistavan Arctic Warriors Oy:n toimitusjohtaja, joka vakuuttelee ohikulkijoille firman tuotteiden hyvyyttä. Ja hyvin näyttää toimivan. Ilkka tunnistaa väsymykseni ja hänen tarjoama ruusujuuriyrttisiirappishotti tekeekin ihmeitä. Olen täysin myyty!

Tänään on tiistai ja aika lailla tapahtumaviikon puoliväli. Kuljen ensimmäistä kertaa halki kansainvälisten osastojen väriloiston ja juhlahumun.  Haistelen fiilistä ja odotan satunnaisia, kohottavia, kohtaamisia. Joka suunnasta myyjät ottavat avoimesti, vähän tyrkyttäenkin, kontaktia. Käyn maistamassa espanjalaisia viinejä ja koen virtuaalilaseilla virolaisen savusaunan. Koko maailma näyttää ahtautuneen Berliinin messujen tiloihin.

Ennen kuin pääsen Suomen halliin, teen matkaa muiden Pohjoismaiden standien kautta. Varmaan juuri vuonoiltaan vaeltamasta tulleet norjalaiset - ainakin niin raikkailta ja iloisilta he näyttävät - myyvät hymyillen värikkäästi esille laitettuja ruoka- ja juoma-annoksia. Henkisesti he tuntuvat olevan ainakin puoliksi pöydän toisella puolella, asiakkaan luona. Ruotsalaisten keltaiset t-paidat näkyvät jo kauas ja niihin sävytetty kukkaseppele näyttää suorastaan söpöltä kaljun näytteilleasettajan päässä. Hän itsekin tuntuu olevan samaa mieltä. On eloa, valoa ja iloa.

Entä Suomen osasto, halli 10.2.? Väkeä aaltoilee käytävillä ja seinustoja pitkin kiertää siisti rivistö myyntipöytiä. Niiden yläpuolella on tasaisessa rivissä kyltit, jotka kertovat esillä olevan tuotteen tai sen tuottajan nimen. Pöydät ovat siistit, esitteet ja tuotteet on suorissa rivieissä esillä. Esittelijöillä on siistit Aus der Wildnis -essut. Satunnaisotanta osoittaa, että saksan kieli on esittelijöillä varsin hyvin hallussa . Kaikki on muodolliseti hienosti, mutta… Kontrasti aiemmin läpi kävelemiini osastoihin on suuri. Puuttuu se paljonpuhuttu pöhinä. 

Näinkö tiukasti olemme kiinni vielä vanhassa insinööriajattelussa, että hyvä tuote myy itse itsensä? Asiakkaiden odotetaan tulevan luo, heitä ei houkutella.  Täällä ajattelua vahvistaa pelkistetyt pöydät, jotka suojelevat näytteilleasettajia liian lähelle tunkeutuvilta ihmisiltä. On jopa vähän surullista, että  jokainen tuottaja, jonka luo menen juttelemaan, osoittautuu lämminhenkiseksi ja avoimeksi keskustelijaksi, joka on ylpeä firmastaan. Tarinat tuotteista ovat kiinnostavia, jotkut jopa huikeita. Liian harva pääsee niitä kuulemaan, kun ei osaa pysähtyä hiljaa seisovan myyntirivistön kohdalle. Ilkka Kauppisen kaltaiset, sisäänheittämisen osaavat suupaltit (Tässä sana positiivisessa merkityksessä. Kiinnostavaa, miten vaikea on löytää suomen kielestä positiivisesti virittyneitä sanoja, jotka kuvailevat paljon puhuvia, avoimia ihmisiä…) ovat harvassa hallissa. Samoin kutsuvat, innostavat ja inspioivat osastot. Lapland Food Club, Koskenkorva ja muutama muu ovat piristävä poikkeus virastomaisuuteen. 

Suomi on erityinen maa, jonka puhdas ilma, käsittämättömät makuelämykset, luonnon mystiikka ja metsien ikiaikaisuus mykistävät yhä minutkin. Rakastan tätä maata! Mutta en TUNTENUT Suomen erityislaatuisuutta - tai muutakaan vangitsevaa fiilistä - kävellessäni Suome In der Wildnis -osaston käytäviä pitkin.

Vanhakantainen markkinointia vähättelevä ajattelua on varmasti kerrostunut kaikkialle suomalaisessa kulttuurissa. Siksi siitä irtipääseminen vaatii ajattelun muutosta ja toisin tekemistä joka tasolla. Pitäisi myös syvemmin ymmärtää, mistä myynnissä ja markkinoinnissa on kyse. Asiakkaan ymmärtämisestä, hänen asemaan asettumisesta ja palvelemisesta.  Ei riitä, että esitteet on tehty upeiksi ja viralliset tapahtumat sujuvat upeissa puitteissa. 

Suomi ja suomalaiset yritykset ovat varmasti tehneet paljon oikein Berliinissä. Kaikki se ylätaso tuntuu olevan kunnossa, missä ei tarvitse laittaa käsiään saveen. Aus der Wildnis -esitteet ovat hienot, ministereitä ja muita tärkeitä ihmisiä on käynyt verkostoitumassa ja puhumassa. Kuitenkin tuntuu siltä, että ajatus on jäänyt vaiheeseen. Tilat pitäisi suunnitella avoimemmiksi, houkuttelevimmiksi. Osallistujien yhteishenkeä pitäisi vahvistaa ja saada heidät sisäistämään se, miten tärkeää on kyetä välittämään oma innostus ja hienot tarinat tuotteista kiinnostuneille messukävijöille. Hallissa ei saisi olla tiskin takana yhtään henkilöä, joka on kiinnostuneempi tietokoneen näpläilystä tai keskustelusta kahvitauon ajankohdasta kollegoidensa kanssa. Molempia näin lyhyellä kävelylläni.

Mieleeni tulee pari vuotta sitten AVEKin lehteen kirjoittamani juttu luovien(kin) alojen vaikeuksista saada rahaa markkinointiin. Jutussa pohdin sitä, miksi julkinen tuki suhtautuu nihkeästi yritysten markkinoinnin rahoittamiseen. Taustalla näin - ja kuulin muiden sanovan -  sama, yhä ravistelua kaipaava ajattelu markkinoinnin ja brändäämisen merkityksestä ja arvosta. Sekä taidosta tehdä sitä. Sillon otsikoin jutun “Höpöhommaa” - sanoi entinen mies markkinoinnnista”.

Tästä ajattelusta ei vieläkään ilmeisesti ole päästy irti. Yksi näytteilleasettaja totesikin tänään,  että on paljon projektipäälliköitä ja muita pomoja, jotka eivät halua jalkautua (lue: alentua) myynti- ja markkinointityöhön. Jos sen arvoa ei nähdä esimerkiksi järjestäjien, päättäjien tai yritysten johdon taholla, se ei myöskään ole näytteilleasettajien agendalla ykkössijalla. Markkinointi ja myynti on aktiivista ja arkista työtä - ja tärkeää.

Toki paljon myynti- ja markkinointityötä tehdään muualla kuin ohikulkevien ihmismassojen edessä. Berliinissäkin on ollut tapaamisia ostajien kesken ennan messujen ovien avautumista kuluttajille ja mediatapaamisia, joissa omia tuotteita ja palveluita on voinut esitellä toimittajille. Näilläkin messuilla oli 4000 vieraan avajaiset, jossa Suomi oli vahvasti esillä taide-esityksissä ja virallisessa pönötyksessä. Moni ajatteli sen ehkä riittävän. Ei valitettavasti riitä, jos aidosti halutaan eturiviin.

Perinteinen tapa kertoa suomalaisesta laadusta ja luottamuksesta purevat varmasti edelleen ja ovat tärkeä osa myynnin tukena. Mutta onko se tarpeeksi? Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi tv-haastattelussa Grüne  Wochesta, miten “täällä vierailijat pääsevät kokemaan, mitä suomalainen laatu ja luottamus tarkoittavat”.  Minä jäin etsimään tuota kokemusta.

Berliinissäkin on vielä monta päivää aikaa tehdä asiat toisin. Messurakenteita ei voi muuttaa, mutta tiskin takaa voi vielä siirtyä käytävälle kansan sekaan. Sinne vaan hienoja tarinoita kertomaan!

 

]]>
6 http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268252-berliinin-gruene-wochella-suomen-huikea-ruokakulttuuri-on-insinoorituote#comments Berliini Grüne Woche Markkinointi Suomi-kuva Wed, 23 Jan 2019 09:55:08 +0000 Marja Heinonen http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268252-berliinin-gruene-wochella-suomen-huikea-ruokakulttuuri-on-insinoorituote
Hallitus terveysjättien talutusnuorassa http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267198-hallitus-terveysjattien-talutusnuorassa <p>Markkinoinnin perussääntöihin kuuluu luoda tarve. Tarpeeseen vastataan omalla tuotteella, myydään ja tehdään voittoa. Tämä on ihan normaalia toimintaa.</p><p>Yksityinen terveysyritys ei voi kuitenkaan itse luoda tarvetta leikkaussalitoiminnalle. Nyt sen avuksi on astumassa Suomen hallitus, joka ensin poisti oikeuden nukutuksessa tapahtuvaan leikkaussalitoimintaan aluesairaaloilta vedoten potilasturvallisuuteen ja säästöihin. Leikkaukset keskitettiin keskussairaaloihin.</p><p>Keskittämällä leikkaussalitoiminnan luotiin samalla kuitenkin myös jonoja - heikennettiin kansalaisten palveluita. Nyt jonoja purkamaan hallitus esittää nukutuksessa tapahtuvan leikkaussalitoiminnan sallimista yksityiselle monikansallisille terveysjäteille.&nbsp;</p><p>Koska nämä jättiyritykset eivät voineet luoda tarvetta itse, tarvitsivat he siihen avuksi hallituksen, joka on tarjoamassa niille miljardibisneksen. Samalla hallitus sivuuttaa kansalaisten terveyden.</p><p>Yksityinen yritys saisi toteuttaa leikkaussalitoimintaa, jos 30 minuutin ajomatkan päässä on julkinen erikoissairaanhoitoa tarjoava yksikkö. Se tuo valtavan säästön yksityiselle yritykselle, kun komplikaatiotapaukset voidaan lähettää välittömästi julkiselle sektorille hoidettavaksi. Samalla yrityksen ei tarvitse ottaa vastuuta tapauksesta. Tällöin luodaan virheellinen kuva yksityisen kilpailukyvystä julkiseen nähden.&nbsp;</p><p>Hallitus on pelaamassa vaarallista leikkiä kansalaisten terveydellä. Toivottavasti jokainen spekulantti viimeinkin uskoo, että sote ei tuo säästöjä. Sote leikkaa palveluita, se vaarantaa terveyden ja samalla se tulee maksamaan enemmän. Hölmöläisten hommaa, sanoisi viisaampi.</p> Markkinoinnin perussääntöihin kuuluu luoda tarve. Tarpeeseen vastataan omalla tuotteella, myydään ja tehdään voittoa. Tämä on ihan normaalia toimintaa.

Yksityinen terveysyritys ei voi kuitenkaan itse luoda tarvetta leikkaussalitoiminnalle. Nyt sen avuksi on astumassa Suomen hallitus, joka ensin poisti oikeuden nukutuksessa tapahtuvaan leikkaussalitoimintaan aluesairaaloilta vedoten potilasturvallisuuteen ja säästöihin. Leikkaukset keskitettiin keskussairaaloihin.

Keskittämällä leikkaussalitoiminnan luotiin samalla kuitenkin myös jonoja - heikennettiin kansalaisten palveluita. Nyt jonoja purkamaan hallitus esittää nukutuksessa tapahtuvan leikkaussalitoiminnan sallimista yksityiselle monikansallisille terveysjäteille. 

Koska nämä jättiyritykset eivät voineet luoda tarvetta itse, tarvitsivat he siihen avuksi hallituksen, joka on tarjoamassa niille miljardibisneksen. Samalla hallitus sivuuttaa kansalaisten terveyden.

Yksityinen yritys saisi toteuttaa leikkaussalitoimintaa, jos 30 minuutin ajomatkan päässä on julkinen erikoissairaanhoitoa tarjoava yksikkö. Se tuo valtavan säästön yksityiselle yritykselle, kun komplikaatiotapaukset voidaan lähettää välittömästi julkiselle sektorille hoidettavaksi. Samalla yrityksen ei tarvitse ottaa vastuuta tapauksesta. Tällöin luodaan virheellinen kuva yksityisen kilpailukyvystä julkiseen nähden. 

Hallitus on pelaamassa vaarallista leikkiä kansalaisten terveydellä. Toivottavasti jokainen spekulantti viimeinkin uskoo, että sote ei tuo säästöjä. Sote leikkaa palveluita, se vaarantaa terveyden ja samalla se tulee maksamaan enemmän. Hölmöläisten hommaa, sanoisi viisaampi.

]]>
35 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267198-hallitus-terveysjattien-talutusnuorassa#comments Markkinointi Sote Yksityistäminen Wed, 09 Jan 2019 20:29:22 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267198-hallitus-terveysjattien-talutusnuorassa
Koronkiskojat kuriin http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259665-koronkiskojat-kuriin <p>Vaikka kesä oli lämmin ja ulkoilusäät mainiot, tuli ainakin minun usein iltaisin katsottua, mitä näköradio tarjoaa. Suosituimpien sarjojen ja elokuvien mainostauoilta jäivät mieleeni kaksi mainosta: hotellihakusivusto Trivago sekä erilaiset lainanhakusivustot. Hotellisivustot helpottavat lomailua, mutta lainanhakusivustojen ja pikavippien mainostamista pidän kyseenalaisena, vaikka ne tekevätkin kuluttamisesta hetkellisesti helpompaa. Mainostamisen saisi mielestäni kieltää, tai ainakin sitä vahvasti rajoittaa.</p><p>Suomessa tunnetusti säädellään todellisten haitakkeiden kuten tupakan ja alkoholin mainostamista merkittävästi, ja hyvä niin. Kuitenkin samaan aikaan ihmisille saa mainostaa usein turmiollisia pikavippejä ja kulutusluottoja, jotka ajavat yhä useamman ihmisen taloudelliseen ahdinkoon. Nykyisin suomalaisia vaivaa runsaan alkoholinkulutuksen lisäksi yksi toinenkin kansansairaus, joka on velkaantuminen. Savon Sanomat kirjoitti (7.8.), kuinka yli 55-vuotiaiden velkaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina reilusti. Helsingin sanomat on kirjoittanut viimepäivinä (mm. 14.8.), kuinka yli kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Työllisistä maksuhäiriömerkintä löytyy jopa 11 prosentilta!</p><p>Yksittäistä syytä uudelle kansansairaudellemme ei ole, mutta ongelman keskiössä ovat kulutusluotot ja pikavipit ja ennen kaikkea näiden varsin reipas markkinointi. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan läpitunkeva mainonta on ongelman ydin (HS 14.8.). Hän toteaakin, kuinka alan mainontaan tulisi saada pelisäännöt, kuten alkoholin suhteenkin on luotu. Peliongelmaisille tarjotaan muun muassa lisälainaa pelisivustoilla, mille en ainakaan itse löydä oikeutusta. Pikavippien mainostaminen pelisivustoilla saa aikaan noidankehän, jossa voittajia ovat vain nettikasinot ja koronkiskojat. En yhtään ihmettelisi, vaikka ulkomailla sijaitseva nettikasino olisi myös tavalla tai toisella juonessa mukana.</p><p>Velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnän saaminen eivät ole leikin asia. Maksuhäiriömerkintä voi olla este esimerkiksi opintolainan saamiselle, millä taas voi olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Myös monet vuokranantajat vaativat puhdasta tiliä. Myös koronkiskojien vaateet ovat täysin kohtuuttomia todellisten vuosikorkojen hipoessa taivaita.</p><p>Kautta aikain valistuksella ja lainsäätäjien viisailla ratkaisuilla on saatu kitkettyä monta kansansairautta. Nyt lainsäätäjien tulisi tarttua ylivelkaantumisen ongelmaan ja puuttua erityisesti pikavippifirmojen mainontaan. Aina on löytynyt toisen ahdingosta hyötyä tavoittelevia vipinantajia, ja tulee jatkossakin löytymään. Siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa, miten helposti vippeihin langetaan.</p><p>* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.8.2018.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka kesä oli lämmin ja ulkoilusäät mainiot, tuli ainakin minun usein iltaisin katsottua, mitä näköradio tarjoaa. Suosituimpien sarjojen ja elokuvien mainostauoilta jäivät mieleeni kaksi mainosta: hotellihakusivusto Trivago sekä erilaiset lainanhakusivustot. Hotellisivustot helpottavat lomailua, mutta lainanhakusivustojen ja pikavippien mainostamista pidän kyseenalaisena, vaikka ne tekevätkin kuluttamisesta hetkellisesti helpompaa. Mainostamisen saisi mielestäni kieltää, tai ainakin sitä vahvasti rajoittaa.

Suomessa tunnetusti säädellään todellisten haitakkeiden kuten tupakan ja alkoholin mainostamista merkittävästi, ja hyvä niin. Kuitenkin samaan aikaan ihmisille saa mainostaa usein turmiollisia pikavippejä ja kulutusluottoja, jotka ajavat yhä useamman ihmisen taloudelliseen ahdinkoon. Nykyisin suomalaisia vaivaa runsaan alkoholinkulutuksen lisäksi yksi toinenkin kansansairaus, joka on velkaantuminen. Savon Sanomat kirjoitti (7.8.), kuinka yli 55-vuotiaiden velkaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina reilusti. Helsingin sanomat on kirjoittanut viimepäivinä (mm. 14.8.), kuinka yli kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Työllisistä maksuhäiriömerkintä löytyy jopa 11 prosentilta!

Yksittäistä syytä uudelle kansansairaudellemme ei ole, mutta ongelman keskiössä ovat kulutusluotot ja pikavipit ja ennen kaikkea näiden varsin reipas markkinointi. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan läpitunkeva mainonta on ongelman ydin (HS 14.8.). Hän toteaakin, kuinka alan mainontaan tulisi saada pelisäännöt, kuten alkoholin suhteenkin on luotu. Peliongelmaisille tarjotaan muun muassa lisälainaa pelisivustoilla, mille en ainakaan itse löydä oikeutusta. Pikavippien mainostaminen pelisivustoilla saa aikaan noidankehän, jossa voittajia ovat vain nettikasinot ja koronkiskojat. En yhtään ihmettelisi, vaikka ulkomailla sijaitseva nettikasino olisi myös tavalla tai toisella juonessa mukana.

Velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnän saaminen eivät ole leikin asia. Maksuhäiriömerkintä voi olla este esimerkiksi opintolainan saamiselle, millä taas voi olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Myös monet vuokranantajat vaativat puhdasta tiliä. Myös koronkiskojien vaateet ovat täysin kohtuuttomia todellisten vuosikorkojen hipoessa taivaita.

Kautta aikain valistuksella ja lainsäätäjien viisailla ratkaisuilla on saatu kitkettyä monta kansansairautta. Nyt lainsäätäjien tulisi tarttua ylivelkaantumisen ongelmaan ja puuttua erityisesti pikavippifirmojen mainontaan. Aina on löytynyt toisen ahdingosta hyötyä tavoittelevia vipinantajia, ja tulee jatkossakin löytymään. Siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa, miten helposti vippeihin langetaan.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.8.2018.

]]>
1 http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259665-koronkiskojat-kuriin#comments Markkinointi Pikavipit Sat, 18 Aug 2018 17:44:07 +0000 Juho Pulkka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259665-koronkiskojat-kuriin
Suomalaiset vientisankarit, osa 389: Altian Saksan-valloitus 2018 http://enologi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256134-suomalaiset-vientisankarit-osa-389-altian-saksan-valloitus-2018 <p>Suomalaisten vientimokat ovat legendaarisia alkaen Rape-keksien myyntiyrityksistä englantia puhuviin maihin. Lisääkö Altia nyt uuden luvun tähän surullisenkuuluisaan sarjaan?<br /><br />Suomalainen alkoholin valmistus- ja myyntiyhtiö Altia Oyj on perustanut alkoholijuomien verkkokaupan Saksaan. Turun Sanomien Visa Noronen on tehnyt jutun asiasta. Artikkelista paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia, mikä saa epäilemään Altian (jonka vuoden 2017 liikevaihto 359 milj &euro;, liiketappio 26,1 milj &euro; ja tilikauden tulos 18,3 miljoonaa tappiollinen) toimivan johdon täysjärkisyyttä tai vähintään ammattitaitoa.<br /><br />Sinänsä alkoholijuoman verkkokauppa on kasvava ala ja siinä varmasti oikealla strategialla on mahdollista rakentaa toimiva ja voitollinen toiminta jopa niinkin kilpailulla markkina-alueella kuin Saksassa. Mutta: lainatakseni Altian edustajien omia lausuntoja ja artikkelin tietoja:<br /><br /><em>Esimerkiksi Koskenkorva Oaky Cranberry maksaa puolen litran lasipullossa Altian verkkokaupassa 15,40 euroa ja saksalaiskilpailijalla 7,99 euroa.</em><br /><br />Saksalaiset ovat hintatietoista väkeä, miksi kukaan maksaisi samasta tuotteesta lähes tuplahinnan ellei saa hintapremiolla jotain konkreettista lisäarvoa? Artikkelin myöhempi täsmennys saa vakavasti epäilemään sitä lisäarvoa.</p> <p><em>&ndash;&thinsp;Emme kilpaile hinnalla, vaan palvelulla ja luotettavuudella, kertoo Altian vientijohtaja Pontus Forth.</em></p> <p><em>Saksaan suunnatussa kaupassa palvelua ei saa kuitenkaan saksaksi, vaan saksankielisiin kysymyksiin vastataan englanniksi. Saksaan suunnattu verkkokauppasivusto on englanniksi, ja saksalaiset kuluttajat voivat sivun kautta chatissa kysyä Altian tuotteista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.</em><br /><br />Voisiko joku kertoa Pontus Forthille, millä tavalla saksalaiset verkkokaupat, joista mm. Zalando, markkinajohtaja alallaan Suomessa, häviävät palvelussa ja luotettavuudessa Altialle? Eritoten koska Altia ei edes palvele maan pääkielellä, jota puhuu yli 80 miljoonaa asukasta itse Saksassa ja vielä lähes 20 miljoonaa naapurimaissa? Käsittääkseni palvelukokemuksen avaintekijät ovat nopeus, luotettavuus ja kommunikaation helppous. Saksassa kovinkaan moni ei osaa englantia, vielä harvempi suomea tai ruotsia. Saksan niistäkin asukkaista, joilla puutteellinen saksa, valtaosalla vielä huonompi tai olematon englanti, suomesta ja ruotsista puhumattakaan. Normisaksalaisena kokisin suorastaan kiusanteoksi, että saksalaisille kohdennettu saksalainen verkkokauppa (vaikkakin ulkomaalaisomisteinen) ei palvele saksaksi. Monelta jäisi varmasti juomat ostamatta vaikka hintapremio olisi Altian hyväksi, eikä tappioksi.<br /><br /><em>&ndash;&thinsp;Kohderyhmiämme ovat Saksassa asuvat pohjoismaalaiset sekä saksalaiset, joita kiinnostaa esimerkiksi pohjoismainen ruoka ja muotoilu, Forth toteaa.</em><br /><br />Jos kohderyhmiänne ovat Saksassa asuvat pohjoismaalaiset, joiden lukumäärä on ehkä 100 000 jos lasketaan väliaikaisestikin maassa oleskelevat ja vuosikymmeniä sitten muuttaneet, puhutaan reilusta promillesta maan asujaimistosta. Kuinka moni heistä olisi valmis maksamaan tuon hintapremion ja arvostaisi että chatissa saa palvelua suomeksi ja ruotsiksi (jotka taas tanskalaisille ja varsinkin islantilaisille melko vieraita kieliä ei vain suomi vaan myös ruotsi)? Itse pohjoismaalaisena, joka asui pitkään Saksassa, en ostaisi Altian verkkokaupasta noilla specseillä.<br /><br />Mitä tulee saksalaisiin, joita kiinnostaa pohjoismainen ruoka ja muotoilu, myyvät Saksassa olevat IKEAn myymälät saksaksi ja H&amp;M:n, Dressmanin ja Jyskin (jonka nimi muuten Saksassa Dänisches Bettenlager) myymälöissäkin palvellaan saksaksi. Siitä, että jokin kulttuuri kiinnostaa, on pitkä matka kielen oppimiseen.</p> <p><br /><em>Altian mukaan osa kaupan tuotteista on myynnissä Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolella ensimmäistä kertaa. Suurin osa tuotteista on kuitenkin Saksan markkinoilla jo tuttuja &ndash; vain pullokoot ja materiaalit saattavat vaihdella.</em></p> <p><em>Altian saksalaisesta verkkokaupasta tuotteita voi tilata ainoastaan Saksaan.</em><br /><br />Mielenkiintoista, sillä ainakin jos minä avaisin verkkokaupan Saksaan, pyrkisin saamaan asiakkaita myös Belgiasta, Alankomaista (varsinkin Limburgin maakunnasta), Ranskan itäosista (Elsass ja Lothringen), Itävallasta ja miksen muistakin naapurimaista.<br /><br />Jos suurin osa tuotteista on tuttuja jo Saksan markkinoilla, mistä koostuu se palvelu- ja luotettavuusetu?<br /><br />Tässä taas esimerkki, jossa valtion suuromistama yhtiö ja sen toimiva johto läträävät jo valmiiksi tappiollisen firman rahoja täysin ilman mitään vastuuta ja kontrollia - tai edes käsitystä asiakaslähtöisen markkinoinnin ensimmäisen alkeiskurssin perusteista.<br />&nbsp;</p> <p>Tässä herää kysymys paitsi johdon, erototen toimitusjohtaja Pekka Tennilän ja vientijohtaja Pontus Forthin kompetenssista, myös hallituksen mahdollisesta laiminlyönnistä valvonnan osalta. Sanna Suvanto-Harsaae, Kai Telanne, Kim Henriksson, Annikka Hurme, Tiina Lencioni, Jukka Ohtola ja Torsten Steenholt ovat siltä osin vastuussa Altian kansainvälisestä seikkailupolitiikasta.</p> <p>Lisäksi yhtiökokouksella saattaa olla sanansa sanottavana, mutta valtion omistajaohjaus tunnetaan, se on lähinnä perusteettomien palkkioiden kumileimasinhyväksyntää ilman mitään strategista näkemystä.<br /><br />Jos olisin sijoitusneuvoja tai Altian osakkeenomistaja, neuvoisin shorttaamaan osaketta. Tuollaisella toiminnalla ei voi saavuttaa tuloksia.<br /><br />Turun sanomien koko artikkeli tässä<br /><a href="http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3967669/Hinnat+Saksan+verkkokaupassa+lahes+suomalaistasoa++Altia+sanoo+kilpailevansa+palvelulla" title="http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3967669/Hinnat+Saksan+verkkokaupassa+lahes+suomalaistasoa++Altia+sanoo+kilpailevansa+palvelulla">http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3967669/Hinnat+Saksan+verkkokaupassa+la...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten vientimokat ovat legendaarisia alkaen Rape-keksien myyntiyrityksistä englantia puhuviin maihin. Lisääkö Altia nyt uuden luvun tähän surullisenkuuluisaan sarjaan?

Suomalainen alkoholin valmistus- ja myyntiyhtiö Altia Oyj on perustanut alkoholijuomien verkkokaupan Saksaan. Turun Sanomien Visa Noronen on tehnyt jutun asiasta. Artikkelista paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia, mikä saa epäilemään Altian (jonka vuoden 2017 liikevaihto 359 milj €, liiketappio 26,1 milj € ja tilikauden tulos 18,3 miljoonaa tappiollinen) toimivan johdon täysjärkisyyttä tai vähintään ammattitaitoa.

Sinänsä alkoholijuoman verkkokauppa on kasvava ala ja siinä varmasti oikealla strategialla on mahdollista rakentaa toimiva ja voitollinen toiminta jopa niinkin kilpailulla markkina-alueella kuin Saksassa. Mutta: lainatakseni Altian edustajien omia lausuntoja ja artikkelin tietoja:

Esimerkiksi Koskenkorva Oaky Cranberry maksaa puolen litran lasipullossa Altian verkkokaupassa 15,40 euroa ja saksalaiskilpailijalla 7,99 euroa.

Saksalaiset ovat hintatietoista väkeä, miksi kukaan maksaisi samasta tuotteesta lähes tuplahinnan ellei saa hintapremiolla jotain konkreettista lisäarvoa? Artikkelin myöhempi täsmennys saa vakavasti epäilemään sitä lisäarvoa.

– Emme kilpaile hinnalla, vaan palvelulla ja luotettavuudella, kertoo Altian vientijohtaja Pontus Forth.

Saksaan suunnatussa kaupassa palvelua ei saa kuitenkaan saksaksi, vaan saksankielisiin kysymyksiin vastataan englanniksi. Saksaan suunnattu verkkokauppasivusto on englanniksi, ja saksalaiset kuluttajat voivat sivun kautta chatissa kysyä Altian tuotteista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Voisiko joku kertoa Pontus Forthille, millä tavalla saksalaiset verkkokaupat, joista mm. Zalando, markkinajohtaja alallaan Suomessa, häviävät palvelussa ja luotettavuudessa Altialle? Eritoten koska Altia ei edes palvele maan pääkielellä, jota puhuu yli 80 miljoonaa asukasta itse Saksassa ja vielä lähes 20 miljoonaa naapurimaissa? Käsittääkseni palvelukokemuksen avaintekijät ovat nopeus, luotettavuus ja kommunikaation helppous. Saksassa kovinkaan moni ei osaa englantia, vielä harvempi suomea tai ruotsia. Saksan niistäkin asukkaista, joilla puutteellinen saksa, valtaosalla vielä huonompi tai olematon englanti, suomesta ja ruotsista puhumattakaan. Normisaksalaisena kokisin suorastaan kiusanteoksi, että saksalaisille kohdennettu saksalainen verkkokauppa (vaikkakin ulkomaalaisomisteinen) ei palvele saksaksi. Monelta jäisi varmasti juomat ostamatta vaikka hintapremio olisi Altian hyväksi, eikä tappioksi.

– Kohderyhmiämme ovat Saksassa asuvat pohjoismaalaiset sekä saksalaiset, joita kiinnostaa esimerkiksi pohjoismainen ruoka ja muotoilu, Forth toteaa.

Jos kohderyhmiänne ovat Saksassa asuvat pohjoismaalaiset, joiden lukumäärä on ehkä 100 000 jos lasketaan väliaikaisestikin maassa oleskelevat ja vuosikymmeniä sitten muuttaneet, puhutaan reilusta promillesta maan asujaimistosta. Kuinka moni heistä olisi valmis maksamaan tuon hintapremion ja arvostaisi että chatissa saa palvelua suomeksi ja ruotsiksi (jotka taas tanskalaisille ja varsinkin islantilaisille melko vieraita kieliä ei vain suomi vaan myös ruotsi)? Itse pohjoismaalaisena, joka asui pitkään Saksassa, en ostaisi Altian verkkokaupasta noilla specseillä.

Mitä tulee saksalaisiin, joita kiinnostaa pohjoismainen ruoka ja muotoilu, myyvät Saksassa olevat IKEAn myymälät saksaksi ja H&M:n, Dressmanin ja Jyskin (jonka nimi muuten Saksassa Dänisches Bettenlager) myymälöissäkin palvellaan saksaksi. Siitä, että jokin kulttuuri kiinnostaa, on pitkä matka kielen oppimiseen.


Altian mukaan osa kaupan tuotteista on myynnissä Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolella ensimmäistä kertaa. Suurin osa tuotteista on kuitenkin Saksan markkinoilla jo tuttuja – vain pullokoot ja materiaalit saattavat vaihdella.

Altian saksalaisesta verkkokaupasta tuotteita voi tilata ainoastaan Saksaan.

Mielenkiintoista, sillä ainakin jos minä avaisin verkkokaupan Saksaan, pyrkisin saamaan asiakkaita myös Belgiasta, Alankomaista (varsinkin Limburgin maakunnasta), Ranskan itäosista (Elsass ja Lothringen), Itävallasta ja miksen muistakin naapurimaista.

Jos suurin osa tuotteista on tuttuja jo Saksan markkinoilla, mistä koostuu se palvelu- ja luotettavuusetu?

Tässä taas esimerkki, jossa valtion suuromistama yhtiö ja sen toimiva johto läträävät jo valmiiksi tappiollisen firman rahoja täysin ilman mitään vastuuta ja kontrollia - tai edes käsitystä asiakaslähtöisen markkinoinnin ensimmäisen alkeiskurssin perusteista.
 

Tässä herää kysymys paitsi johdon, erototen toimitusjohtaja Pekka Tennilän ja vientijohtaja Pontus Forthin kompetenssista, myös hallituksen mahdollisesta laiminlyönnistä valvonnan osalta. Sanna Suvanto-Harsaae, Kai Telanne, Kim Henriksson, Annikka Hurme, Tiina Lencioni, Jukka Ohtola ja Torsten Steenholt ovat siltä osin vastuussa Altian kansainvälisestä seikkailupolitiikasta.

Lisäksi yhtiökokouksella saattaa olla sanansa sanottavana, mutta valtion omistajaohjaus tunnetaan, se on lähinnä perusteettomien palkkioiden kumileimasinhyväksyntää ilman mitään strategista näkemystä.

Jos olisin sijoitusneuvoja tai Altian osakkeenomistaja, neuvoisin shorttaamaan osaketta. Tuollaisella toiminnalla ei voi saavuttaa tuloksia.

Turun sanomien koko artikkeli tässä
http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3967669/Hinnat+Saksan+verkkokaupassa+lahes+suomalaistasoa++Altia+sanoo+kilpailevansa+palvelulla

]]>
4 http://enologi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256134-suomalaiset-vientisankarit-osa-389-altian-saksan-valloitus-2018#comments Altia Markkinointi Saksa Verkkokauppa Vientiteollisuus Thu, 31 May 2018 09:47:45 +0000 Aki Pulli http://enologi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256134-suomalaiset-vientisankarit-osa-389-altian-saksan-valloitus-2018
Outoja sähköyhtiöiden mainoksia http://juhalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255494-outoja-sahkoyhtioiden-mainoksia <p>Olen viime viikkoina kummastellut kahden sähköyhtiön TV-mainoksia. Toisessa Vaasalainen yritys kehuu heidän sähkönsä olevan Suomen Vaasalaisinta sähköä. <a href="https://www.vaasansahko.fi/suomen-vaasalaisinta-sahkoa/" title="https://www.vaasansahko.fi/suomen-vaasalaisinta-sahkoa/">https://www.vaasansahko.fi/suomen-vaasalaisinta-sahkoa/</a> Mikähän lisäarvo kuluttajan ostamalle sähkölle tästä tulee? Luonnollisesti ei mitään, sähkön laatua mitataan ihan muilla arvoilla, kuin mistä se on kotoisin.</p><p>Toisessa taas Miitta Sorvalin esittämä Helen Oy:n asiakaspalvelija Helena Aurinkoinen mumisee outoja, vähättelee asiakasta&nbsp;jne . MIkähän tämän mainoksen sanoma on? Se että Helen Oy:llä on asiakaspalvelua, mutta sieltä ei kuitenkaan saa palvelua?</p><p>Taitaa olla sähköyhtiöillä ylimääräistä rahaa laittaa markkinointikokeiluihin, jotka ei nyt sitten ihan menneet putkeen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime viikkoina kummastellut kahden sähköyhtiön TV-mainoksia. Toisessa Vaasalainen yritys kehuu heidän sähkönsä olevan Suomen Vaasalaisinta sähköä. https://www.vaasansahko.fi/suomen-vaasalaisinta-sahkoa/ Mikähän lisäarvo kuluttajan ostamalle sähkölle tästä tulee? Luonnollisesti ei mitään, sähkön laatua mitataan ihan muilla arvoilla, kuin mistä se on kotoisin.

Toisessa taas Miitta Sorvalin esittämä Helen Oy:n asiakaspalvelija Helena Aurinkoinen mumisee outoja, vähättelee asiakasta jne . MIkähän tämän mainoksen sanoma on? Se että Helen Oy:llä on asiakaspalvelua, mutta sieltä ei kuitenkaan saa palvelua?

Taitaa olla sähköyhtiöillä ylimääräistä rahaa laittaa markkinointikokeiluihin, jotka ei nyt sitten ihan menneet putkeen!

]]>
3 http://juhalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255494-outoja-sahkoyhtioiden-mainoksia#comments Mainonta Markkinointi Sähköyhtiö Fri, 18 May 2018 10:39:33 +0000 Juha Lehtonen http://juhalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255494-outoja-sahkoyhtioiden-mainoksia
Oulun kaupunki oikeasti edistämään matkailua http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua <p>Jätin 11.12. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:</p><p>Oulun kaupungin on panostettava selkeästi nykyistä enemmän matkailun edistämiseen ja viipymän lisäämiseen Oulussa. Erityisiä valttejamme ovat luonto, jäätyvä meri ja myös shoppailumahdollisuudet. Matkailijat lähtömaastaan riippumatta arvostavat ja ihailevat vihreää luontoa, sinistä taivasta, hiljaisuutta ja puhtaita vesiä. Näitä kaikkia meillä on tarjota matkailijoillle. Elämyksiä ja elämysliikuntaakin voidaan meillä tarjota esimerkiksi upeissa joissamme, vaellus- ja patikointireiteillä, huskysafareilla ja hevostalleilla. Majoitusta Oulussa tarjoavat erilaisten hotellien lisäksi useat Airbnb-kohteet, ja majoituskapasiteettia tulee koko ajan lisää.</p><p>Oulun matkailu on lapsen kengissä. Esimerkiksi Syötteellä, Rokualla ja Kalajoella ovat toimivat matkailuyhdistykset, joilla on osuutensa myös Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Oulun omat yritykset ja nimenomainen viipymän lisääminen Oulussa jää paitsioon näiden &quot;valmiiden&quot; matkailukohteiden rinnalla. Oulussa on useita pieniä yrityksiä, joiden näkyvyys Oulun yhteismarkkinonnissa jää käytännössä olemattomaksi Oulun Matkailu Oy:n kalliin markkinointimaksun vuoksi.</p><p>Oulun seudun matkailustrategia 2020:ssa todetaan, että rauhallisen ja puhtaan luonnon tarjoamien elämysten sekä vilkkaan kaupungin yhdistelmä kiinnostaa erityisesti ulkomaisia matkailijoita.</p><p>Ennen kaikkea matkailussa tarvitaan nyt yrittäjien laajaa verkostoitumista, jotta matkailun palveluketjut toimivat. Verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin kaupungin omaa resurssia koordinoida matkailua, ja mahdollistaa pienten yritysten näkyvyys Oulun matkailun yhteismarkkinoinnissa.</p><p>Finnaviakin on edistänyt, ja edelleen edistää kasvavia Aasian markkinoiden tuomia turistivirtoja. Finnair lentää yli 250 kertaa kuukaudessa suorinta reittiä Aasiasta Helsinkiin. Oulun kaupungin kannattaa ehdottomasti olla nyt aktiivinen, kun tulevia matkailijoita ohjataan Helsingistä eri pohjoisen Suomen kohteisiin.</p><p>Oulun kaupungin tapahtuma- ja markkinointitoiminnot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä tulee miettiä myös matkailun yhteismarkkinointia sekä huolehtia Oulussa olevan aktiviteettitarjonnan näkyvyydestä netissä ilman liian suuria markkinointimaksuja.</p><p>Täten esitän, että Oulun kaupunki ottaa aktiivisemman rooli Oulun matkailun edistämisessä yllä mainittuja keinoja käyttäen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jätin 11.12. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Oulun kaupungin on panostettava selkeästi nykyistä enemmän matkailun edistämiseen ja viipymän lisäämiseen Oulussa. Erityisiä valttejamme ovat luonto, jäätyvä meri ja myös shoppailumahdollisuudet. Matkailijat lähtömaastaan riippumatta arvostavat ja ihailevat vihreää luontoa, sinistä taivasta, hiljaisuutta ja puhtaita vesiä. Näitä kaikkia meillä on tarjota matkailijoillle. Elämyksiä ja elämysliikuntaakin voidaan meillä tarjota esimerkiksi upeissa joissamme, vaellus- ja patikointireiteillä, huskysafareilla ja hevostalleilla. Majoitusta Oulussa tarjoavat erilaisten hotellien lisäksi useat Airbnb-kohteet, ja majoituskapasiteettia tulee koko ajan lisää.

Oulun matkailu on lapsen kengissä. Esimerkiksi Syötteellä, Rokualla ja Kalajoella ovat toimivat matkailuyhdistykset, joilla on osuutensa myös Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Oulun omat yritykset ja nimenomainen viipymän lisääminen Oulussa jää paitsioon näiden "valmiiden" matkailukohteiden rinnalla. Oulussa on useita pieniä yrityksiä, joiden näkyvyys Oulun yhteismarkkinonnissa jää käytännössä olemattomaksi Oulun Matkailu Oy:n kalliin markkinointimaksun vuoksi.

Oulun seudun matkailustrategia 2020:ssa todetaan, että rauhallisen ja puhtaan luonnon tarjoamien elämysten sekä vilkkaan kaupungin yhdistelmä kiinnostaa erityisesti ulkomaisia matkailijoita.

Ennen kaikkea matkailussa tarvitaan nyt yrittäjien laajaa verkostoitumista, jotta matkailun palveluketjut toimivat. Verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin kaupungin omaa resurssia koordinoida matkailua, ja mahdollistaa pienten yritysten näkyvyys Oulun matkailun yhteismarkkinoinnissa.

Finnaviakin on edistänyt, ja edelleen edistää kasvavia Aasian markkinoiden tuomia turistivirtoja. Finnair lentää yli 250 kertaa kuukaudessa suorinta reittiä Aasiasta Helsinkiin. Oulun kaupungin kannattaa ehdottomasti olla nyt aktiivinen, kun tulevia matkailijoita ohjataan Helsingistä eri pohjoisen Suomen kohteisiin.

Oulun kaupungin tapahtuma- ja markkinointitoiminnot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä tulee miettiä myös matkailun yhteismarkkinointia sekä huolehtia Oulussa olevan aktiviteettitarjonnan näkyvyydestä netissä ilman liian suuria markkinointimaksuja.

Täten esitän, että Oulun kaupunki ottaa aktiivisemman rooli Oulun matkailun edistämisessä yllä mainittuja keinoja käyttäen.

]]>
2 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua#comments Markkinointi Matkailu Oulu Mon, 11 Dec 2017 18:37:43 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua
Juha Kärkkäinen ja markkinointiopit http://juhakinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245221-juha-karkkainen-ja-markkinointiopit <p>Jos haluaa miellyttää kaikkia, ei lopulta miellytä ketään.&nbsp;Näin sanovat markkinointigurut, ja olen taipuvainen uskomaan heitä. Neutraalius eli asiallisuus, hajuttomuus, värittömyys tai mauttomuus eivät pure.</p><p>&nbsp;</p><p>Finlayson teki peliliikkeen, joka on suoraan markkinoinnin oppikirjasta. Se otti tomppalakanat valikoimiinsa tietäen erittäin hyvin, että tuo liikku jakaa mielipiteitä rajusti.</p><p>&nbsp;</p><p>Saman näyttää tehneen Kärkkäinen. Jos joku ei tiedä mistä on kyse, ei kun googlailemaan. Kärkkäinen ei todellakaan yritä miellyttää kaikkia. En ole varma yrittääkö hän miellyttää ketään. Joka tapauksessa Kärkkäinen todella erottuu muista.</p><p>&nbsp;</p><p>Noin yleisenä vaikutelmana näyttää olevan se, että Finlayson erottuu hyvyydellä ja Kärkkäinen pahuudella. Markkinointioppeihin peilaten sillä ei liene väliä. Pääasia että erottuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Finlayson päätti vuonna 2015 poistaa tuotteensa Kärkkäiseltä. Sekään ei liene mitään muuta kuin markkinointia, halua erottua muista. Lyhyellä tähtäimellä raha kyllä kelpaisi Kärkkäisen myynnin kautta, mutta maineriski vie voiton. Monet muut yritykset ovat seuranneet sittemmin perässä varmuuden vuoksi, ettei heitäkään liitettäisi asioihin, joilla on negatiivinen kaiku.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos haluaa miellyttää kaikkia, ei lopulta miellytä ketään. Näin sanovat markkinointigurut, ja olen taipuvainen uskomaan heitä. Neutraalius eli asiallisuus, hajuttomuus, värittömyys tai mauttomuus eivät pure.

 

Finlayson teki peliliikkeen, joka on suoraan markkinoinnin oppikirjasta. Se otti tomppalakanat valikoimiinsa tietäen erittäin hyvin, että tuo liikku jakaa mielipiteitä rajusti.

 

Saman näyttää tehneen Kärkkäinen. Jos joku ei tiedä mistä on kyse, ei kun googlailemaan. Kärkkäinen ei todellakaan yritä miellyttää kaikkia. En ole varma yrittääkö hän miellyttää ketään. Joka tapauksessa Kärkkäinen todella erottuu muista.

 

Noin yleisenä vaikutelmana näyttää olevan se, että Finlayson erottuu hyvyydellä ja Kärkkäinen pahuudella. Markkinointioppeihin peilaten sillä ei liene väliä. Pääasia että erottuu.

 

Finlayson päätti vuonna 2015 poistaa tuotteensa Kärkkäiseltä. Sekään ei liene mitään muuta kuin markkinointia, halua erottua muista. Lyhyellä tähtäimellä raha kyllä kelpaisi Kärkkäisen myynnin kautta, mutta maineriski vie voiton. Monet muut yritykset ovat seuranneet sittemmin perässä varmuuden vuoksi, ettei heitäkään liitettäisi asioihin, joilla on negatiivinen kaiku.  

]]>
16 http://juhakinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245221-juha-karkkainen-ja-markkinointiopit#comments Markkinointi Mon, 30 Oct 2017 07:15:11 +0000 Juha Kinnunen http://juhakinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245221-juha-karkkainen-ja-markkinointiopit
Yleissivistys kaipaa päivitystä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta <p>Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.</p><p>Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.</p><p>Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tuTRS1dP3Vg">kupletin juonikin samalla</a>&nbsp;(Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus&nbsp;palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta:&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html">Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin &ndash; Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä</a>&nbsp;(HS 9.10.2017) -&nbsp;Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.</p><p>Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.</p><p>Konsumerismi lienee triviaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.</p><p>Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisempia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reilu_kauppa_(liike)">Reilu kauppa</a>, että <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomu">luomu</a>&nbsp;tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu&nbsp;<a href="https://www.thesun.co.uk/fabulous/food/4632238/mcdonalds-launching-vegan-burger-catch/">McVegan</a>&nbsp;(The Sun, 7.10.2017).</p><p>Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221070-kansantalouden-nakokulmasta-kulutusluotot-ovat-verrattavissa-koviin-huumeisiin">kulutusluottoja</a>&nbsp;(AA 9.8.2016).</p><p>Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on <a href="http://www.sss.fi/2017/09/fiva-kulutusluottojen-kasvu-nopeaa-velka-kasaantuu-osalle-lainat-yha-suurempia/">myrkkykoktaili</a>&nbsp;(fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan.&nbsp;Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225282-henkilokohtainen-konkurssi-ilmoitusasiaksi">kulutusluotoille voi jotain tehdäkin</a>&nbsp;(AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista).&nbsp;</p><p>Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty)&nbsp;<a href="http://www.motorcyclespecs.co.za/Gallery%20C/suzuki%20gsxr%20600%2007%20tt%2001.jpg">Suzuki GSX-R 600</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.

Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.

Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se kupletin juonikin samalla (Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.

 

Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta: Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä (HS 9.10.2017) - Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.

Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.

Konsumerismi lienee triviaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.

Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisempia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi Reilu kauppa, että luomu tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu McVegan (The Sun, 7.10.2017).

Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan kulutusluottoja (AA 9.8.2016).

Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on myrkkykoktaili (fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - kulutusluotoille voi jotain tehdäkin (AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista). 

Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty) Suzuki GSX-R 600.

]]>
5 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta#comments Konsumerismi Markkinointi Yleissivistys Tue, 10 Oct 2017 21:23:30 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244245-yleissivistys-kaipaa-paivitysta
Yleissivistys kaipaa päivitystä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta <p>Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.</p><p>Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.</p><p>Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tuTRS1dP3Vg">kupletin juonikin samalla</a>&nbsp;(Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus&nbsp;palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta:&nbsp;<a href="http://Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä">Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin &ndash; Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä</a>&nbsp;(HS 9.10.2017) -&nbsp;Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.</p><p>Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.</p><p>Konsumerismi lienee trivaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.</p><p>Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisimpia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Reilu_kauppa_(liike)">Reilu kauppa</a>, että <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomu">luomu</a>&nbsp;tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu&nbsp;<a href="https://www.thesun.co.uk/fabulous/food/4632238/mcdonalds-launching-vegan-burger-catch/">McVegan</a>&nbsp;(The Sun, 7.10.2017).</p><p>Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221070-kansantalouden-nakokulmasta-kulutusluotot-ovat-verrattavissa-koviin-huumeisiin">kulutusluottoja</a>&nbsp;(AA 9.8.2016).</p><p>Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on <a href="http://www.sss.fi/2017/09/fiva-kulutusluottojen-kasvu-nopeaa-velka-kasaantuu-osalle-lainat-yha-suurempia/">myrkkykoktaili</a>&nbsp;(fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan.&nbsp;Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225282-henkilokohtainen-konkurssi-ilmoitusasiaksi">kulutusluotoille voi jotain tehdäkin</a>&nbsp;(AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista).&nbsp;</p><p>Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty)&nbsp;<a href="http://www.motorcyclespecs.co.za/Gallery%20C/suzuki%20gsxr%20600%2007%20tt%2001.jpg">Suzuki GSX-R 600</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin nuorena miehenä laivareissulla Tukholmassa, kun näin erään taikurinkaltaisen pyörittämässä kolmea kuppia kadulla. Niistä yhden alla oli pallo, ja jos löit vetoa siitä missä niistä pallo oli, voitit rahasi tuplana.

Huijarihan se siinä, ajattelin, mutta jäin kuitenkin viereen seuraamaan kun huijari oli pelaavinaan jonkun kanssa - asetelmasta näin, että he pelasivat yhteen. Aikansa hakkasivat, välillä huijari voitti, välillä pelaaja, ja yritin keksiä että missä kupletin juoni on.

Sitten huijari teki virheen, ja pallo vilahti erään kupin alta - ajattelin hetkeni tulleen ja löin vetoa setelin verran. Voitte arvata ilmeeni kun käänsin kupin, ja selvisi se kupletin juonikin samalla (Rounders, 1998). Jos joskus törmäätte vastaavaan, niin veto on voitettavissa - osoitatte minkä kupin alla pallo on, ja sen jälkeen käännätte kaksi muuta. Ne ovat todennäköisesti tyhjiä, aivan kuten se kolmaskin jonka voi jättää kääntämättä.

 

Oppirahat eivät olleet suuret, ja kokemus palasi mieleeni kuin luin tuoreesta Alfred Nobelin muistoksi annetusta palkinnosta: Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä (HS 9.10.2017) - Thalerin työ osoittaa, että ihminen huijaa itseään.

Sen lisäksi, että huijaamme itseämme, niin eräät aikakautemme taitavimmista on palkattu johtamaan meitä harhaan, eli mielikuvamarkkinoimaan.

Konsumerismi lienee trivaalein esimerkki, kukapa ei joskus olisi ostanut jotain mitä ei tarvitse, uusinta versiota jostain jonka jo omistaa, tai vaatteita, vaikka kaapit ovat jo vastaavia täynnä.

Mielikuvamarkkinoinnin mekanismit ovat kuitenkin triviaalia petollisimpia - osa ihmisistä vastustaa konsumerismia tai he ovat sille immuuneja, joten heitä on tarpeen kosiskella toisin keinoin. Esimerkiksi Reilu kauppa, että luomu tekevät juuri näin, sillä ne vetoavat muihin tarpeisiin kuin kuluttamiseen, ja tuore esimerkki kapitalistin viekkaudesta on Suomessa lanseerattu McVegan (The Sun, 7.10.2017).

Jos tämä kaikki olisi vain kilpailua siitä, minkä firman taskuun ostajan eurot kilahtavat, en näkisi mielikuvamarkkinoinnissa mitään ongelmaa. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä se kykenee synnyttämään tarpeita, joiden täyttämiseksi moni kansalainen on valmis haukkaamaan korvasientä, eli ottamaan kulutusluottoja (AA 9.8.2016).

Onnistuneen mielikuvamarkkinoinnin ja kulutusluottojen yhdistelmä on myrkkykoktaili (fiva.fi, 18.9.2017), joka voi aiheuttaa melkoisen krapulan. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua - kulutusluotoille voi jotain tehdäkin (AA 31.10.2016), mutta mielikuvamarkkinoinnille ei (ajatus mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä ei sovi omaan liberaaliin maailmankuvaani, eikä se ole edes käytännössä mahdollista). 

Eräs (ainoa?) ratkaisu on opettaa nuoria selviytymään nyky-yhteiskunnassa paremmin - ennen opetettiin hies- ja rauduskoivun erojen lisäksi että valkoista kärpässientä ei pidä haukata. Ehkä nykyään pitäisi panostaa siihen, että nuoret ymmärtäisivät miten heihin pyritään vaikuttamaan, sekä tehdä selväksi kulutusluottojen myrkyllisyys.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka toivottavasti viimeinen harha-askel konsumerismiin on (käytetty) Suzuki GSX-R 600.

]]>
0 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta#comments Konsumerismi Markkinointi Yleissivistys Tue, 10 Oct 2017 21:16:43 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244244-yleissivistys-kaipaa-paivitysta
Helsingistä Tukholmaan 30min:ssa HYPERLOOPilla: Astutko kapseliin? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241201-helsingista-tukholmaan-30minssa-hyperloopilla-astutko-kapseliin <p>Hyperloop on amerikkalaisen Elon Muskin keksintö, jota käytiin Suomessakin markkinoimassa.&nbsp;HyperloopOne niminen firma kehittää putkea, jonka sisällä kapselissa olevat ihmiset voivat siirtyä lähes äänennopeudella alipaineessa paikasta toiseen. Helsingistä Tukholmaan siis n. 30min:ssa. Markkinamiehet ilmoittivat lehtitietojen mukaan HKI-Tukholma radan investoinniksi 19 miljardia. Koska ratkaisua ei ole suunniteltu eikä kokeiltu on Muskin esittämä hinta-arvio hatusta tempaistu. Käyttökustannuksia ei myöskään kukaan ole esittänyt. Energiantarve tyhjön ylläpitämiseen lienee melkoinen. Kehityskustannukset voivat olla moninkertaiset mutta näistä on vaiettu.</p><p>Kyseessä on pelkkä idea mutta silti sijoittajat kaatavat miljoonia Hyperlooppiin. HyperloopOne kilpailuttaa myös estottomasti eri maiden kaupunkeja ja hallituksia julkisenkin tuen toivossa. Usein sijoittajien suhtautuminen on ihastuneen kritiikitöntä, koska kukapa ei haluaisi samaistua noin fiksuun kaveri porukkaan. Hyperloopin kannalta katsoen toiminta on loogista: Jos saat 100M&euro; investoreilta, voit mukavasti kehitellä ideaasi vuosikausia.</p><p>Hyperloop on hyvä esimerkki innovaatiotoiminnan monista sudenkuopista, joista yksi on kritiikitön ihastuminen uuteen ideaan. Tilannetta pahentaa mahdollisuus markkinoida ideoita somen ja internetin kautta tavoittaen valtavia ihmismääriä ilman, että tarvitsee puuttua toteutuksen yksityiskohtiin. Uuden idean kohdalla pitäisi kysyä ensin mitä ongelmaa idealla ratkotaan ja ollaanko ratkaisemassa oikeaa ongelmaa? Onko Tukholman matka-ajan lyhentäminen ongelma, jonka ratkaisemisesta kannattaa maksaa kymmeniä-satoja miljardeja?</p><p>Tunnetusti piru asuu yksityiskohdissa. Kriitikot ovat esittäneet, että tyhjiössä kulkeva vaunu on matkustajille tappavan vaarallinen. Pienikin häiriö voisi aiheuttaa katastrofin, joka tappaisi muutamassa sekunnissa kaikki putkessa olevat matkustajat koko matkalta. Jos tyhjiöputkeen &nbsp;syntyy reikä, sisään syöksyvä ilmamassa murskaa kapselit yhteen kasaan. Kuinka putki suojataan terrorismilta? Kuinka matkustajat pelastetaan Itämereltä, jos kapseliin tulee häiriö? Putken lämpölaajeneminen voi olla pitkällä matkalla satoja metrejä, joten tiiviys edellyttää tämän mahdollistavia tiiviitä liikuntasaumoja ehkä kymmeniä tuhansia. Tekninen haaste on kova, sillä Hyperloop olisi yli sata kertaa suurempi kuin suurin ihmisen luoma tyhjiö nykyään.&nbsp;</p><p>Tätä helpompien teknologioiden kehittämisestä saatuihin kokemuksiin perustuen, arvioisin hyperloopin kehittämisen ja kaupallistaminen vievän vähintään 15-40 vuotta, jos raha ei olisi kehittämisessä rajoite. Onnistumisesta ei ole takeita.</p><p>Toinen innovoinnin perusääntö on kuunnella mahdollisia asiakkaita jo alkuvaiheessa. Ratkaistaanko tässä juuri sinulle tärkeätä ongelmaa, josta olisit valmis maksamaan? Astuisitko kapseliin vai menisitkö lentokoneella tai laivalla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyperloop on amerikkalaisen Elon Muskin keksintö, jota käytiin Suomessakin markkinoimassa. HyperloopOne niminen firma kehittää putkea, jonka sisällä kapselissa olevat ihmiset voivat siirtyä lähes äänennopeudella alipaineessa paikasta toiseen. Helsingistä Tukholmaan siis n. 30min:ssa. Markkinamiehet ilmoittivat lehtitietojen mukaan HKI-Tukholma radan investoinniksi 19 miljardia. Koska ratkaisua ei ole suunniteltu eikä kokeiltu on Muskin esittämä hinta-arvio hatusta tempaistu. Käyttökustannuksia ei myöskään kukaan ole esittänyt. Energiantarve tyhjön ylläpitämiseen lienee melkoinen. Kehityskustannukset voivat olla moninkertaiset mutta näistä on vaiettu.

Kyseessä on pelkkä idea mutta silti sijoittajat kaatavat miljoonia Hyperlooppiin. HyperloopOne kilpailuttaa myös estottomasti eri maiden kaupunkeja ja hallituksia julkisenkin tuen toivossa. Usein sijoittajien suhtautuminen on ihastuneen kritiikitöntä, koska kukapa ei haluaisi samaistua noin fiksuun kaveri porukkaan. Hyperloopin kannalta katsoen toiminta on loogista: Jos saat 100M€ investoreilta, voit mukavasti kehitellä ideaasi vuosikausia.

Hyperloop on hyvä esimerkki innovaatiotoiminnan monista sudenkuopista, joista yksi on kritiikitön ihastuminen uuteen ideaan. Tilannetta pahentaa mahdollisuus markkinoida ideoita somen ja internetin kautta tavoittaen valtavia ihmismääriä ilman, että tarvitsee puuttua toteutuksen yksityiskohtiin. Uuden idean kohdalla pitäisi kysyä ensin mitä ongelmaa idealla ratkotaan ja ollaanko ratkaisemassa oikeaa ongelmaa? Onko Tukholman matka-ajan lyhentäminen ongelma, jonka ratkaisemisesta kannattaa maksaa kymmeniä-satoja miljardeja?

Tunnetusti piru asuu yksityiskohdissa. Kriitikot ovat esittäneet, että tyhjiössä kulkeva vaunu on matkustajille tappavan vaarallinen. Pienikin häiriö voisi aiheuttaa katastrofin, joka tappaisi muutamassa sekunnissa kaikki putkessa olevat matkustajat koko matkalta. Jos tyhjiöputkeen  syntyy reikä, sisään syöksyvä ilmamassa murskaa kapselit yhteen kasaan. Kuinka putki suojataan terrorismilta? Kuinka matkustajat pelastetaan Itämereltä, jos kapseliin tulee häiriö? Putken lämpölaajeneminen voi olla pitkällä matkalla satoja metrejä, joten tiiviys edellyttää tämän mahdollistavia tiiviitä liikuntasaumoja ehkä kymmeniä tuhansia. Tekninen haaste on kova, sillä Hyperloop olisi yli sata kertaa suurempi kuin suurin ihmisen luoma tyhjiö nykyään. 

Tätä helpompien teknologioiden kehittämisestä saatuihin kokemuksiin perustuen, arvioisin hyperloopin kehittämisen ja kaupallistaminen vievän vähintään 15-40 vuotta, jos raha ei olisi kehittämisessä rajoite. Onnistumisesta ei ole takeita.

Toinen innovoinnin perusääntö on kuunnella mahdollisia asiakkaita jo alkuvaiheessa. Ratkaistaanko tässä juuri sinulle tärkeätä ongelmaa, josta olisit valmis maksamaan? Astuisitko kapseliin vai menisitkö lentokoneella tai laivalla?

]]>
26 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241201-helsingista-tukholmaan-30minssa-hyperloopilla-astutko-kapseliin#comments Kotimaa Hyperloop Ideat Innovaatio Kehittäminen Markkinointi Sat, 12 Aug 2017 07:50:09 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241201-helsingista-tukholmaan-30minssa-hyperloopilla-astutko-kapseliin
Halla-ahon perussuomalaiset: marginaaliin vai vaalivoittajiksi? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi <p>Moni tuntuu pitävän varmana, että nyt kun perussuomalaiset nostivat puolueen &quot;Soinilaisia&quot; jyrkemmän nuivan siiven valtaan puolue ajautuu marginaaliin, ja romahtaa seuraavissa vaaleissa lopullisesti. Eihän siinä, sopii minulle varsin mainiosti mikäli näin sattuu käymään, mutta valitettavasti tällaista lopputulosta ei voi pitää missään määrin varmana.&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset kasasivat jytkynsä ilmapiirissä jossa kaikki kilpailijat ja huomattava osa mediaa toitotti kovaan ääneen selvää viestiä &quot;nuo ovat pahiksia, ei heitä voi äänestää, he eivät saa saada valtaa&quot;. Sillä ovatko nämä&nbsp; väittämät totta vai ei, ei valitettavasti ole kovinkaan kummoista merkitystä. Jyrkkä vastustus muuttui massiiviseksi näkyvyydeksi ja sitä kautta myös kannatuksen kasvuksi ja vaalivoitoksi. Väitän että moni suhteellisen välinpitämätön, perusuomalaisten meininkiä&nbsp; hiljaisesti symppaava,&nbsp; yleensä nukkumaan jäävä äänestäjä sai kimmokkeen lähteä äänestämään nimenomaan vastustuksesta, ei perussuomalaisten omasta kampanjasta.</p><p>Markkinoinnissa, oli sitten kysymys poliittisesta toiminnasta tai kaupallisista tavoitteista, suurin vihollinen on välinpitämättömyys. Tästä syystä valitettavan helposti käy niin että &quot;ihan kiva&quot; kampanja jää räväköiden, yksinkertaistavien tai populististen viestien jalkoihin. Karusti yksinkertaistamalla voidaan äänestäjien suhde johonkin puolueeseen jakaa ryhmiin:</p><p>1) Kannattaa aktiivisesti / toimii puolueessa</p><p>2) Äänestää</p><p>3) Symppaa, mutta ei vaivaudu äänestämään (tai valitsee kuitenkin toisen puolueen)</p><p>4) ei kannata</p><p>5) vastustaa äänekkäästi</p><p>Usein on, etenkin jäykemmissä ja perinteikkäämmisä organisaatioissa, tapana ennenkaikkea varoa tuota vitosryhmää - joka kovaan ääneen pahoittaa mielensä lehtien yleisönosastoilla ja sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa.&nbsp; Seurauksena on hajuttomia ja mauttomia kampanjoita - joissa viljellyistä latteuksista puolueita ei erota toisistaan mikäli logoa ei ole printattu paperin yläkulmaan.&nbsp; &quot;<em>Tulevaisuuden huolenpito</em>&quot;, &quot;<em>inhimillisempi ote</em>&quot;, &quot;<em>Arjesta se alkaa</em>&quot;, &quot;Lähellä sinua&quot; ja niin edelleen.</p><p>Lopputuloksena reaktiot jakautuvat jotakuinkin kuvan 1 mukaisesti:&nbsp;Harva pahoittaa mielensä, mutta harva myöskään innostuu aktivoitumaan. Tällainen taktiikka voi toimia puolueelle jolla on laaja kannatuspohja jo entuudestaan ja tavoitteena on säilyttää nykyiset asemat. Tällöin vaalitulos heittelehtii lähinnä sen mukaan onko viimeisimmät vuoden kuluneet oppositiossa vai hallituksessa, joka määrittää sen mihin kohti ryhmien 2 ja 3 välinen jakolinja osuu. Etenkin demarit ja keskusta menneet tätä tietä monissa vaaleissa.</p><p>Toista vaihtoehtoa ovat viime aikoina edustaneet ennenkaikkea persut, mutta myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat tällä kunnostautuneet. Räväkät avaukset ja polarisoivat linjaukset suututtavat osan, mutta saavat myös porukkaa paremmin liikkeelle.</p><p>Seurauksena (kuvio 2) janan keskelle jäävät välinpitämättömät vähenevät samalla kun sekä äänekkäästi tukevien ja vastustavien määrät kasvavat. Tämä vaatii pelisilmää sen suhteen kuinka pitkälle voi mennä, mutta toimii puolueelle joka haluaa rikkoa vallitsevaa tasapainoa. Kovaan ääneen vastustavat hätistelevät helposti myös kolmosryhmäläisiä uurnille puolueen puolesta. Politiikassa mikään ei ole niin hyödyllistä kuin hyvä vihollinen.</p><p>Täten myös Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saattavat voimakkaita tunteita herättävänä ja näkyvyyttä sen mukana keräväänä ryhmänä pärjätä uurnilla paljon paremmin kuin mitä poliittiset vastustajat toivovat.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p><a href="http://www.fb.com/alampila">fb.com/alampila</a></p><p><a href="http://www.twitter.com/artolampila">twitter.com/artolampila</a></p> Moni tuntuu pitävän varmana, että nyt kun perussuomalaiset nostivat puolueen "Soinilaisia" jyrkemmän nuivan siiven valtaan puolue ajautuu marginaaliin, ja romahtaa seuraavissa vaaleissa lopullisesti. Eihän siinä, sopii minulle varsin mainiosti mikäli näin sattuu käymään, mutta valitettavasti tällaista lopputulosta ei voi pitää missään määrin varmana. 

Perussuomalaiset kasasivat jytkynsä ilmapiirissä jossa kaikki kilpailijat ja huomattava osa mediaa toitotti kovaan ääneen selvää viestiä "nuo ovat pahiksia, ei heitä voi äänestää, he eivät saa saada valtaa". Sillä ovatko nämä  väittämät totta vai ei, ei valitettavasti ole kovinkaan kummoista merkitystä. Jyrkkä vastustus muuttui massiiviseksi näkyvyydeksi ja sitä kautta myös kannatuksen kasvuksi ja vaalivoitoksi. Väitän että moni suhteellisen välinpitämätön, perusuomalaisten meininkiä  hiljaisesti symppaava,  yleensä nukkumaan jäävä äänestäjä sai kimmokkeen lähteä äänestämään nimenomaan vastustuksesta, ei perussuomalaisten omasta kampanjasta.

Markkinoinnissa, oli sitten kysymys poliittisesta toiminnasta tai kaupallisista tavoitteista, suurin vihollinen on välinpitämättömyys. Tästä syystä valitettavan helposti käy niin että "ihan kiva" kampanja jää räväköiden, yksinkertaistavien tai populististen viestien jalkoihin. Karusti yksinkertaistamalla voidaan äänestäjien suhde johonkin puolueeseen jakaa ryhmiin:

1) Kannattaa aktiivisesti / toimii puolueessa

2) Äänestää

3) Symppaa, mutta ei vaivaudu äänestämään (tai valitsee kuitenkin toisen puolueen)

4) ei kannata

5) vastustaa äänekkäästi

Usein on, etenkin jäykemmissä ja perinteikkäämmisä organisaatioissa, tapana ennenkaikkea varoa tuota vitosryhmää - joka kovaan ääneen pahoittaa mielensä lehtien yleisönosastoilla ja sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa.  Seurauksena on hajuttomia ja mauttomia kampanjoita - joissa viljellyistä latteuksista puolueita ei erota toisistaan mikäli logoa ei ole printattu paperin yläkulmaan.  "Tulevaisuuden huolenpito", "inhimillisempi ote", "Arjesta se alkaa", "Lähellä sinua" ja niin edelleen.

Lopputuloksena reaktiot jakautuvat jotakuinkin kuvan 1 mukaisesti: Harva pahoittaa mielensä, mutta harva myöskään innostuu aktivoitumaan. Tällainen taktiikka voi toimia puolueelle jolla on laaja kannatuspohja jo entuudestaan ja tavoitteena on säilyttää nykyiset asemat. Tällöin vaalitulos heittelehtii lähinnä sen mukaan onko viimeisimmät vuoden kuluneet oppositiossa vai hallituksessa, joka määrittää sen mihin kohti ryhmien 2 ja 3 välinen jakolinja osuu. Etenkin demarit ja keskusta menneet tätä tietä monissa vaaleissa.

Toista vaihtoehtoa ovat viime aikoina edustaneet ennenkaikkea persut, mutta myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat tällä kunnostautuneet. Räväkät avaukset ja polarisoivat linjaukset suututtavat osan, mutta saavat myös porukkaa paremmin liikkeelle.

Seurauksena (kuvio 2) janan keskelle jäävät välinpitämättömät vähenevät samalla kun sekä äänekkäästi tukevien ja vastustavien määrät kasvavat. Tämä vaatii pelisilmää sen suhteen kuinka pitkälle voi mennä, mutta toimii puolueelle joka haluaa rikkoa vallitsevaa tasapainoa. Kovaan ääneen vastustavat hätistelevät helposti myös kolmosryhmäläisiä uurnille puolueen puolesta. Politiikassa mikään ei ole niin hyödyllistä kuin hyvä vihollinen.

Täten myös Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saattavat voimakkaita tunteita herättävänä ja näkyvyyttä sen mukana keräväänä ryhmänä pärjätä uurnilla paljon paremmin kuin mitä poliittiset vastustajat toivovat. 

 

-Arto Lampila

fb.com/alampila

twitter.com/artolampila

]]>
4 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi#comments Halla-aho Hallituskriisi Markkinointi Mon, 12 Jun 2017 16:10:02 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi
1984 meni jo http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231152-1984-meni-jo <p>Jos vuonna 1984 olisi nähty torstain aamu-tv:n kaltainen <a href="http://areena.yle.fi/1-3981440">haastattelu</a>, jossa käsiteltiin kasvojentunnistusta markkinoinnin kohdentamistarkoituksessa, tuskin kukaan olisi uskonut silmiään ja korviaan. Varsinkin kun asiasta keskusteltiin tänä aamuna kuin näkkileivästä, itsestään selvänä ja luonnollisena ilmiönä &ndash; kansalaisen intimiteettisuojaa vain kevyesti sivuten. Sitä tietysti vakuutettiin noudatettavan&hellip;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kyseessä on siis samankaltainen, mutta pidemmälle viety muunnelma sosiaalisen median &rdquo;algoritmeista&rdquo;: robotti kerää tietoa meistä, jotta se sen jälkeen osaa kohdistaa &rdquo;räätälöityä&rdquo; markkinointia havaintojensa mukaisesti. Kaupalliset toimijat havainnoivat kasvojamme ja ulkomuotoamme ja analysoivat, mihin heikkouteemme kannattaa iskeä. Prosessissa hyödynnetään kaikkea mahdollista psykologian ja neurologian tieteellistä tietoa. Ja kun henkilön tarve saadaan hahmotettua, nimenomaan tuon selvitetyn tarpeen tyydytystä tarjotaan välittömästi &ndash; maksusta tietenkin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vanhana homekorvana, joka ei ymmärrä maailmanmenosta mitään, esitän siitä huolimatta huolestukseni, tuohtumukseni, myös raivoni tätä kehitystä kohtaan: niin moni meistä on valmis suostumaan totalitarismiin &ndash; vapaaehtoisesti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>No niin, nyt tämän foliohatun horinoiden lukemisen voikin lopettaa. Tai jos haluaa tietää, miten niin totalitarismiin, me kun elämme vapaassa maassa ja maailmassa ja teemme päätöksemme itse, niin kehotan jatkamaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>George Orwell kirjoitti vuonna 1948 dystopian (=utopian vastakohta) nimeltä <em><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuonna_1984">1984</a>. </em>Se oli selvästi saanut innoituksensa Stalinin Neuvostoliitosta ja muista sosialismin nimissä toimivista valtioista. Romaanissa myyttinen <em>Big Brother </em>valvoo kansaa Totuusministeriöstä käsin ja kaikessa kommunikoinnissa vallitsee <em>newspeak, </em>uuskieli, joka tähtää vallan pysyvyyteen totuudesta piittaamatta (hilpeä sivuhuomio: juuri parastaikaa kuulen radiosta ministeri Jussi Niinistön newspeakia aiheena puolustusvoimissa paljastuneet laittomuudet, joita ei kuulemma ole voinut tapahtua, koska se olisi ollut laitonta).</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toisen, mielestäni tähän aikaan 1984:ää paremmin istuvan dystopian kirjoitti Aldous Huxley jo aiemmin, 1932. Sen nimi on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uljas_uusi_maailma"><em>Uljas uusi maailma</em></a>. Siinä &ndash; toisin kuin Orwellin teoksessa &ndash; &rdquo;me teemme sen itse&rdquo;, toisin sanoen antaudumme vapaaehtoisesti manipuloituina kulutusyhteiskunnalle, suuryrityksille ja liikepankeille. Sana Ford on muuttunut adjektiiviksi, synonyymiksi kaikelle positiiviselle, ja T-Fordin valmistumisvuosi 1908 on ajanlaskun alku, ts. romaani on kirjoitettu vuonna 24 jälkeen Fordin, mutta kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen vuoteen 632 jF. Hupaisana yksityiskohtana kirjassa on kansalle tarjottava mielialalääke nimeltään <em>Soma </em>(ei ihan Some), joka pitää ihmiset tyytyväisinä ja johon koko kansakunta on addiktoitu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Omalla keittiösosiaalipsykologin ammattipätevyydelläni näen Huxleyn teoksen toteutuneen monilta osin ainakin useimmissa länsimaissa jo nyt, 109 jF. Mutta tämänaamuiset isovelivisiot viittaavat seuraavaan vaiheeseen: Orwelliin. Tiedossa näkyy olevan Huxleyn ja Orwellin visioiden hybridi: todellisuuspakoamme tullaan vielä nykyisestäkin kiihdyttämään. Todellisuuspaolla viittaan siihen fiktiiviseksi muodostuneeseen todellisuuteen, jossa meidät käytännöllisesti katsoen on pakotettu elämään. Jotkut ovat jo inflaation kärsineesti kutsuneet sitä&nbsp;totuuden jälkeiseksi ajaksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Se taas on sen verran laaja filosofis-poliittinen kysymys, että taidanpa kirjoittaa siitä erikseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos vuonna 1984 olisi nähty torstain aamu-tv:n kaltainen haastattelu, jossa käsiteltiin kasvojentunnistusta markkinoinnin kohdentamistarkoituksessa, tuskin kukaan olisi uskonut silmiään ja korviaan. Varsinkin kun asiasta keskusteltiin tänä aamuna kuin näkkileivästä, itsestään selvänä ja luonnollisena ilmiönä – kansalaisen intimiteettisuojaa vain kevyesti sivuten. Sitä tietysti vakuutettiin noudatettavan…

 

Kyseessä on siis samankaltainen, mutta pidemmälle viety muunnelma sosiaalisen median ”algoritmeista”: robotti kerää tietoa meistä, jotta se sen jälkeen osaa kohdistaa ”räätälöityä” markkinointia havaintojensa mukaisesti. Kaupalliset toimijat havainnoivat kasvojamme ja ulkomuotoamme ja analysoivat, mihin heikkouteemme kannattaa iskeä. Prosessissa hyödynnetään kaikkea mahdollista psykologian ja neurologian tieteellistä tietoa. Ja kun henkilön tarve saadaan hahmotettua, nimenomaan tuon selvitetyn tarpeen tyydytystä tarjotaan välittömästi – maksusta tietenkin.

 

Vanhana homekorvana, joka ei ymmärrä maailmanmenosta mitään, esitän siitä huolimatta huolestukseni, tuohtumukseni, myös raivoni tätä kehitystä kohtaan: niin moni meistä on valmis suostumaan totalitarismiin – vapaaehtoisesti.

 

No niin, nyt tämän foliohatun horinoiden lukemisen voikin lopettaa. Tai jos haluaa tietää, miten niin totalitarismiin, me kun elämme vapaassa maassa ja maailmassa ja teemme päätöksemme itse, niin kehotan jatkamaan.

 

George Orwell kirjoitti vuonna 1948 dystopian (=utopian vastakohta) nimeltä 1984. Se oli selvästi saanut innoituksensa Stalinin Neuvostoliitosta ja muista sosialismin nimissä toimivista valtioista. Romaanissa myyttinen Big Brother valvoo kansaa Totuusministeriöstä käsin ja kaikessa kommunikoinnissa vallitsee newspeak, uuskieli, joka tähtää vallan pysyvyyteen totuudesta piittaamatta (hilpeä sivuhuomio: juuri parastaikaa kuulen radiosta ministeri Jussi Niinistön newspeakia aiheena puolustusvoimissa paljastuneet laittomuudet, joita ei kuulemma ole voinut tapahtua, koska se olisi ollut laitonta).

 

Toisen, mielestäni tähän aikaan 1984:ää paremmin istuvan dystopian kirjoitti Aldous Huxley jo aiemmin, 1932. Sen nimi on Uljas uusi maailma. Siinä – toisin kuin Orwellin teoksessa – ”me teemme sen itse”, toisin sanoen antaudumme vapaaehtoisesti manipuloituina kulutusyhteiskunnalle, suuryrityksille ja liikepankeille. Sana Ford on muuttunut adjektiiviksi, synonyymiksi kaikelle positiiviselle, ja T-Fordin valmistumisvuosi 1908 on ajanlaskun alku, ts. romaani on kirjoitettu vuonna 24 jälkeen Fordin, mutta kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen vuoteen 632 jF. Hupaisana yksityiskohtana kirjassa on kansalle tarjottava mielialalääke nimeltään Soma (ei ihan Some), joka pitää ihmiset tyytyväisinä ja johon koko kansakunta on addiktoitu.

 

Omalla keittiösosiaalipsykologin ammattipätevyydelläni näen Huxleyn teoksen toteutuneen monilta osin ainakin useimmissa länsimaissa jo nyt, 109 jF. Mutta tämänaamuiset isovelivisiot viittaavat seuraavaan vaiheeseen: Orwelliin. Tiedossa näkyy olevan Huxleyn ja Orwellin visioiden hybridi: todellisuuspakoamme tullaan vielä nykyisestäkin kiihdyttämään. Todellisuuspaolla viittaan siihen fiktiiviseksi muodostuneeseen todellisuuteen, jossa meidät käytännöllisesti katsoen on pakotettu elämään. Jotkut ovat jo inflaation kärsineesti kutsuneet sitä totuuden jälkeiseksi ajaksi.

 

Se taas on sen verran laaja filosofis-poliittinen kysymys, että taidanpa kirjoittaa siitä erikseen.

]]>
9 http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231152-1984-meni-jo#comments Markkinointi Thu, 09 Feb 2017 09:55:00 +0000 Janne Kuusi http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231152-1984-meni-jo
Kömmähdyksen vuoksi piilomainontaa yläsavolaisille? http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229914-kommahdyksen-vuoksi-piilomainontaa-ylasavolaisille <p>Ylä-Savon SOTE:Ssa alkoi vuoden vaihtuessa paljon puhuttu valinnanvapauskokeilu. En nyt pureudu valinnanvapauden problematiikkaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaan pohdin eri toimijoiden asemoitumista.</p><p>Kokeiluun liittyen yläsavolaisiin kotitalouksiin postitettiin esitteet. Esite oli hyvä ja tarpeen, mutta en voinut olla miettimättä: onpa esite tutun oloinen, jossain olen tämän nähnyt. Pientä selvittelyä tehtyäni havaitsin, että esitteen värimaailma ja tyyli muistuttavat vahvasti erään terveysyrityksen, Attendon, tyyliä. Samankaltaisuus on ilmeinen, vertaa vaikka itse.</p><p>Sote-uudistus valinnanvapauksineen antaa mahdollisuuksia (kuten tarjoaa myös haasteita) julkiselle ja yksityiselle palvelutuotannolle. Vaikka en ole valinnanvapausintoilija, haluan nähdä riippumattomat kokeilun tulokset. Yksikään toimija ei vahingossakaan saisi saada markkinoilla etumatkaa.</p><p>Markkinoinnilla ja mielikuvilla on tutkitusti vahva vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. Tämä vahvistu vielä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiakas ei terveytensä hoidosta pitkälle tiedä, sen vuoksi meillä on hoitajat ja lääkärit. Ja mistä ovista asiakas sisään käy, määrää pitkälti sen, kuka terveytä sitten hoitaa.</p><p>Nyt jo yhden yksityisen toimijan ilme on ainakin osin tuttu yläsavolaisille. Vaikka kyseessä lienee kömmähdys, on tämä kömmähdys mielestäni vakava.</p><p>&nbsp;</p><p>* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 23.1.2017.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylä-Savon SOTE:Ssa alkoi vuoden vaihtuessa paljon puhuttu valinnanvapauskokeilu. En nyt pureudu valinnanvapauden problematiikkaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaan pohdin eri toimijoiden asemoitumista.

Kokeiluun liittyen yläsavolaisiin kotitalouksiin postitettiin esitteet. Esite oli hyvä ja tarpeen, mutta en voinut olla miettimättä: onpa esite tutun oloinen, jossain olen tämän nähnyt. Pientä selvittelyä tehtyäni havaitsin, että esitteen värimaailma ja tyyli muistuttavat vahvasti erään terveysyrityksen, Attendon, tyyliä. Samankaltaisuus on ilmeinen, vertaa vaikka itse.

Sote-uudistus valinnanvapauksineen antaa mahdollisuuksia (kuten tarjoaa myös haasteita) julkiselle ja yksityiselle palvelutuotannolle. Vaikka en ole valinnanvapausintoilija, haluan nähdä riippumattomat kokeilun tulokset. Yksikään toimija ei vahingossakaan saisi saada markkinoilla etumatkaa.

Markkinoinnilla ja mielikuvilla on tutkitusti vahva vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. Tämä vahvistu vielä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiakas ei terveytensä hoidosta pitkälle tiedä, sen vuoksi meillä on hoitajat ja lääkärit. Ja mistä ovista asiakas sisään käy, määrää pitkälti sen, kuka terveytä sitten hoitaa.

Nyt jo yhden yksityisen toimijan ilme on ainakin osin tuttu yläsavolaisille. Vaikka kyseessä lienee kömmähdys, on tämä kömmähdys mielestäni vakava.

 

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 23.1.2017.

]]>
0 http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229914-kommahdyksen-vuoksi-piilomainontaa-ylasavolaisille#comments Markkinointi Sote Sun, 22 Jan 2017 08:00:00 +0000 Juho Pulkka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229914-kommahdyksen-vuoksi-piilomainontaa-ylasavolaisille
Trumpin voitto oli digitaalisen sissimarkkinoinnin voitto http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto <p>Useimpien yllätykseksi Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Niin ei pitänyt käydä. Trumpilla ei ollut matkassaan muuta, kuin ylämäkeä. Reutersin mukaan hän käytti 50% vähemmän rahaa mainontaan, kuin Clinton. Amerikkalainen media oli yhtenä äänenä häntä vastaan eikä republikaaninen puolue ollut täysin hänen tukenaan. Mielipidetiedustelut ennustivat Clintonin voittoa. Iltalehti uutisoi vaali-iltana, että Clintonin voiton todennäköisyys on 85%-99%. Vedonlyöntitoimistot antoivat Trumpin voitolle kertoimen 5.</p><p>Clintonin olisi siis pitänyt voittaa selvästi ja vaalivalvojaisista olisi pitänyt tulla lyhyet. Toisin kävi. Helsingin Sanomien Saska Saarikoski kiteytti tunnot kampanjan alkuvaiheessa osuvasti: &rdquo;Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysjärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.&rdquo;</p><p>Business Week lehden lokakuun numerossa oli raportti Trumpin kampanjan taustakoneiston toiminnasta. Syyt Trumpin voittoon löytyvät uudesta tavasta organisoida vaalikampanja. Trump on liikemies, jolla on pitkä kokemus myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Hän tiesi, että perinteisillä menetelmillä hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, kun ottaa huomioon huonot lähtökohdat. Siksi hänen tiiminsa oli organisoitunut massiiviseksi sissimarkkinointikampanjaksi, joka hyödynsi viimeisintä tietotekniikkaa.</p><p>Sissimarkinoinnin idean kehitti Jay Conrad Levinson kirjassaan Guerrilla Marketing vuonna 1984. Hänen mukaansa sissimarkkinointi tarkoittaa &rdquo;epätyypillisiä keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin.&rdquo; Numeroiden mukaan Trumpin kampanja tämän totta viekoon tekikin. Clinton käytti 521 miljoonaa dollaria mainontaan, kun Trumpin kokonaisbudjetti oli puolet tästä. Analytiikkayhtiö mediaQuantin mukaan Trumpin medioilta saama ilmainen ilma-aika vastasi 5 miljardin dollarin panostusta.</p><p>Trumpin sissimarkkinointikampanjan ytimessä oli median ilma-ajan hallinta. Koska mainontaan ei ollut&nbsp; rahaa, varsinkaan esivaalien aikana, kampanja hyödynsi Trumpin värikästä persoonaa ja kärkkäitä lausuntoja, tölväisyjä ja möläytyksiä. Niiden avulla saatiin media kirjoittamaan Trumpista ja pitämään hänet valokeilassa. Siinä kampanja onnistui erinomaisesti. Jokainen räväkkä lausunto piti Trumpin uutisissa koko 48 tunnin uutissyklin. Siten Trumpin puheet muurin rakentamisesta Meksikon rajalle tai &nbsp;laittomasti oleskelevien lähettämisestä kotimaihinsa eivät olleet sattumaa. Ne olivat tarkasti suunniteltu tapa pitää hänet mukana pelissä ja luoda edellytykset sissimarkkinointikampanjan muille osille.</p><p>Toinen merkittävä osa Trumpin kampanjaa Business Weekin raportin mukaan oli pitkälle kehitetty digitaalisen markkinoinnin koneisto. He keräsivät suuren osoitetietokannan potentiaalisista kannattajista vaa&rsquo;ankieliosavaltioissa ja alkoivat kohdistaa tähän ryhmään mainoksia sosiaalisen median, kuten Facebookin, kautta. Testaamalla erilaisia vaihtoehtoisia viestejä ja, mikä tärkeämpää, seuraamalla vastetta tältä 13 miljoonan kohderyhmältä Trumpin kampanja pystyi kehittämään viestinsä sellaiseksi, että se sai kannattajat uurnille äänestämään Trumpia.</p><p>Tämä digitaalinen koneisto sisälsi myös viikottaisen kannatusmittauksen eri alueilla ja eri kannatusryhmissä. Tämän mittaustiedon perusteella kampanjan johto pystyi tekemään reaaliaikaisia päätöksiä mainospanostusten kohdistamisesta ja kampanjatapahtumien järjestämisestä siten, että panos-tuotos suhde minimoitui. Jos Daytonissa oli enemmän potentiaalisesti käännytettäviä äänestäjiä, kuin Cincinnatissa, niin sitten mentiin Daytoniin.</p><p>Kolmas Trumpin kampanjatiimin työkalu oli järjestetyt kampanjatapahtumat. Niitä oli paljon ja niihin saatiin suuret määrät osallistujia &ndash; kymmeniä tuhansia. Tämä oli sidottu digitaaliseen koneistoon: paikalletulijoita vaadittiin rekisteröitymään nimellään, osoitteellaan ja puhelinnumerollaan, jolloin hänet saatiin kampanjan seurantaan mukaan. Samalla haettiin automaattisesti hänen Facebook profiilinsa ja etsittiin kontakteista muita vastaavia henkilöitä. Kampanjat eivät siis olleet pelkästään markkinointitilaisuuksia, jossa kampanjan viestiä tuotiin esiin, vaan ne olivat tapa rakentaa kannattajatietokantaa.</p><p>Trumpin kampanjan digitaalinen alusta sisälsi myös menetelmän, jolla äänestystuloksia voitiin simuloida. Viikottainen kannattajakysely syötettiin simulointiohjelmaan (Battleground Optimizer Path to Victory), joka kertoi missä olivat ne kapeikot, jotka estivät saavuttamasta 270 valitsijamiehen enemmistöä. Tämä toistuvasti osoitti, että Trumpin tuli voittaa Florida, Ohio, Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Georgia. Siten suurin osa panostuksesta ohjattiin näihin osavaltioihin. Viimeisten viikkojen aikana ilmeisesti saatiin selväksi, että nämä osavaltiot oli varmistettu, jolloin fokusta voitiin siirtää Michiganiin ja muihin perinteisiin demokraattisiin alueisiin.</p><p>Kun Trumpin menestystä analysoidaan, voi tämän perusteella sanoa, että kysymys ei ole sattumasta, vaan kyseessä oli määrätietoinen projekti, jossa hyödynnettiin digitaalisen markkinoinnin viimeisimpiä työkaluja. Trumpin provokatiiviset lausunnot pitivät hänet uutisissa, kannattajatietokantaa kehitettiin aktiivisesti, politiikkaviestit koemarkkinoitiin ennen esittämistä, kampanjatilaisuudet nivottiin tietokannan kehittämiseen ja operaatioita ohjattiin mittaustiedon perusteella sinne, missä pienimmällä panoksella saatiin suurin hyöty.</p><p>Trumpista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se on myönnettävä, että tämän pelin hän osasi pelata. &nbsp;Tai ainakin hän osasi palkata sopivat tekijät toteuttamaan valitun taktiikan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useimpien yllätykseksi Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Niin ei pitänyt käydä. Trumpilla ei ollut matkassaan muuta, kuin ylämäkeä. Reutersin mukaan hän käytti 50% vähemmän rahaa mainontaan, kuin Clinton. Amerikkalainen media oli yhtenä äänenä häntä vastaan eikä republikaaninen puolue ollut täysin hänen tukenaan. Mielipidetiedustelut ennustivat Clintonin voittoa. Iltalehti uutisoi vaali-iltana, että Clintonin voiton todennäköisyys on 85%-99%. Vedonlyöntitoimistot antoivat Trumpin voitolle kertoimen 5.

Clintonin olisi siis pitänyt voittaa selvästi ja vaalivalvojaisista olisi pitänyt tulla lyhyet. Toisin kävi. Helsingin Sanomien Saska Saarikoski kiteytti tunnot kampanjan alkuvaiheessa osuvasti: ”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysjärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”

Business Week lehden lokakuun numerossa oli raportti Trumpin kampanjan taustakoneiston toiminnasta. Syyt Trumpin voittoon löytyvät uudesta tavasta organisoida vaalikampanja. Trump on liikemies, jolla on pitkä kokemus myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Hän tiesi, että perinteisillä menetelmillä hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, kun ottaa huomioon huonot lähtökohdat. Siksi hänen tiiminsa oli organisoitunut massiiviseksi sissimarkkinointikampanjaksi, joka hyödynsi viimeisintä tietotekniikkaa.

Sissimarkinoinnin idean kehitti Jay Conrad Levinson kirjassaan Guerrilla Marketing vuonna 1984. Hänen mukaansa sissimarkkinointi tarkoittaa ”epätyypillisiä keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin.” Numeroiden mukaan Trumpin kampanja tämän totta viekoon tekikin. Clinton käytti 521 miljoonaa dollaria mainontaan, kun Trumpin kokonaisbudjetti oli puolet tästä. Analytiikkayhtiö mediaQuantin mukaan Trumpin medioilta saama ilmainen ilma-aika vastasi 5 miljardin dollarin panostusta.

Trumpin sissimarkkinointikampanjan ytimessä oli median ilma-ajan hallinta. Koska mainontaan ei ollut  rahaa, varsinkaan esivaalien aikana, kampanja hyödynsi Trumpin värikästä persoonaa ja kärkkäitä lausuntoja, tölväisyjä ja möläytyksiä. Niiden avulla saatiin media kirjoittamaan Trumpista ja pitämään hänet valokeilassa. Siinä kampanja onnistui erinomaisesti. Jokainen räväkkä lausunto piti Trumpin uutisissa koko 48 tunnin uutissyklin. Siten Trumpin puheet muurin rakentamisesta Meksikon rajalle tai  laittomasti oleskelevien lähettämisestä kotimaihinsa eivät olleet sattumaa. Ne olivat tarkasti suunniteltu tapa pitää hänet mukana pelissä ja luoda edellytykset sissimarkkinointikampanjan muille osille.

Toinen merkittävä osa Trumpin kampanjaa Business Weekin raportin mukaan oli pitkälle kehitetty digitaalisen markkinoinnin koneisto. He keräsivät suuren osoitetietokannan potentiaalisista kannattajista vaa’ankieliosavaltioissa ja alkoivat kohdistaa tähän ryhmään mainoksia sosiaalisen median, kuten Facebookin, kautta. Testaamalla erilaisia vaihtoehtoisia viestejä ja, mikä tärkeämpää, seuraamalla vastetta tältä 13 miljoonan kohderyhmältä Trumpin kampanja pystyi kehittämään viestinsä sellaiseksi, että se sai kannattajat uurnille äänestämään Trumpia.

Tämä digitaalinen koneisto sisälsi myös viikottaisen kannatusmittauksen eri alueilla ja eri kannatusryhmissä. Tämän mittaustiedon perusteella kampanjan johto pystyi tekemään reaaliaikaisia päätöksiä mainospanostusten kohdistamisesta ja kampanjatapahtumien järjestämisestä siten, että panos-tuotos suhde minimoitui. Jos Daytonissa oli enemmän potentiaalisesti käännytettäviä äänestäjiä, kuin Cincinnatissa, niin sitten mentiin Daytoniin.

Kolmas Trumpin kampanjatiimin työkalu oli järjestetyt kampanjatapahtumat. Niitä oli paljon ja niihin saatiin suuret määrät osallistujia – kymmeniä tuhansia. Tämä oli sidottu digitaaliseen koneistoon: paikalletulijoita vaadittiin rekisteröitymään nimellään, osoitteellaan ja puhelinnumerollaan, jolloin hänet saatiin kampanjan seurantaan mukaan. Samalla haettiin automaattisesti hänen Facebook profiilinsa ja etsittiin kontakteista muita vastaavia henkilöitä. Kampanjat eivät siis olleet pelkästään markkinointitilaisuuksia, jossa kampanjan viestiä tuotiin esiin, vaan ne olivat tapa rakentaa kannattajatietokantaa.

Trumpin kampanjan digitaalinen alusta sisälsi myös menetelmän, jolla äänestystuloksia voitiin simuloida. Viikottainen kannattajakysely syötettiin simulointiohjelmaan (Battleground Optimizer Path to Victory), joka kertoi missä olivat ne kapeikot, jotka estivät saavuttamasta 270 valitsijamiehen enemmistöä. Tämä toistuvasti osoitti, että Trumpin tuli voittaa Florida, Ohio, Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Georgia. Siten suurin osa panostuksesta ohjattiin näihin osavaltioihin. Viimeisten viikkojen aikana ilmeisesti saatiin selväksi, että nämä osavaltiot oli varmistettu, jolloin fokusta voitiin siirtää Michiganiin ja muihin perinteisiin demokraattisiin alueisiin.

Kun Trumpin menestystä analysoidaan, voi tämän perusteella sanoa, että kysymys ei ole sattumasta, vaan kyseessä oli määrätietoinen projekti, jossa hyödynnettiin digitaalisen markkinoinnin viimeisimpiä työkaluja. Trumpin provokatiiviset lausunnot pitivät hänet uutisissa, kannattajatietokantaa kehitettiin aktiivisesti, politiikkaviestit koemarkkinoitiin ennen esittämistä, kampanjatilaisuudet nivottiin tietokannan kehittämiseen ja operaatioita ohjattiin mittaustiedon perusteella sinne, missä pienimmällä panoksella saatiin suurin hyöty.

Trumpista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se on myönnettävä, että tämän pelin hän osasi pelata.  Tai ainakin hän osasi palkata sopivat tekijät toteuttamaan valitun taktiikan.

]]>
0 http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto#comments Amerikan Presidentinvaalit 2016 Big data Donald Trump Markkinointi Fri, 11 Nov 2016 02:42:25 +0000 Jyrki Penttonen http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto