JussiAhde

Kaikki blogit puheenaiheesta Maatalouspolitiikka

Suomalaisen ruoantuotannon edellytykset EU-aikana

Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Suomalainen ruoka ja metsät ovat puolustamisen arvoisia

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja Euroopan metsäisin maa. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista lähiruokaa, joka on ilmastoystävällinen ja kestävä valinta. Metsiemme kestävästä hoidosta ja käytöstä hyötyy ilmaston ohella koko yhteiskunta. Maa- ja metsätaloutemme tulevaisuudesta päätetään tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentissa.

Vanhanaikainen asia

EU:n tulevaisuudesta järjestettiin 1.4.2019 ”kansalaiskeskustelu”, jonka juonsi (sic!) komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Tähtäin oli kai ensi kuun eurovaaleissa, mutta sekä paikalle hankitut keskustelijat (kaikki eduskuntavaaliehdokkaita) että tietenkin ajankohta aiheuttivat sen, että mielissä olivat eniten silloin vielä edessä olleet omat vaalimme, joissa eivät kuitenkaan kansainväliset asiat yleensä eikä siten myöskään EU ollut juuri mitenkään esillä.

Ilmastohysteria kyllästyttää kansaa

Suomalaiseen keskusteluun mahtuu usein vain yksi ”totuus”, ja sen ”totuuden” kanssa mennään helposti liiallisuuksiin. Viime aikoina tämä on vaivannut ilmastokeskustelua. Ihmiset ovat hermostuneet SDP:n ehdotuksiin kaikenlaisista polttomoottorien kielloista sekä lihaveroista. Sellaiset puheet eivät ole tästä maailmasta kylmässä pitkien etäisyyksien, energiaa vaativasta vientiteollisuudesta riippuvaisessa maassamme.

Maksetaan maanviljelijöille tuotantomäärän sijaan ilmastonmuutoksen torjumisesta

Globaalissa etelässä ilmastonmuutos on jo muuttanut elinolosuhteita dramaattisesti. Muutoksia on kuitenkin nähtävissä myös meillä ja erityishuomiota kaipaavat muutokset maataloudessa. Siellä, missä ollaan eniten tekemisissä vuodenaikojen vaihtumisen, sään, maan eliöstön ja kasvien biologian kanssa. Ilmastonmuutos asettaa kotimaiselle ruuantuotannolle monimutkaisen haasteen, mutta reaktiovaihtoehtoja on vain kaksi: seurata muutosta perästä ja sopeutua vasta pakon edessä, tai muuttaa koko maataloutta ministeriön linjauksista tilatasolle saakka etulinjassa.

Enemmän kasvisruokaa, vähemmän lihaa kaupunkien ruokaloihin

Meidän tulee asettaa tavoite lihankulutuksen puolittamiselle Turussa.

Viidennes Suomen ilmastopäästöistä aiheutuu tavalla tai toisella ruoasta, minkä vuoksi kaupunkien pitää arvioida ruokahankintojen ilmastovaikutuksia yhtä lailla kuin energiantuotannossa ja liikennesuunnittelussa. Siksi Turun valtuustopuolueiden pitäisi alkaa keskustella tavoitteen asettamisesta kasvisruuan osuuden nostamiselle ja liharuuan vähentämiselle kaupungin ruokapalveluissa.

Voiko Luken maatalouden kannattavuuskirjanpitoon sekä ennusteisiin luottaa?

Havaintojeni mukaan Luonnovarakeskuksen maatalouden kannattavuusennusteet ovat jatkuvasti alakanttiin ja antavat tilanteesta merkittävästi huonomman kuvan kuin paljon myöhemmin tuleva toteuma. Kaikki poliittiset päätökset tehdään yleensä näiden ennusteiden perusteella, mikä tekee asiasta todella merkittävän. Ennustemenetelmät eivät myöskään ole julkisia, jotta voisimme tarkkaan ottaen tietää, miten ne oikein tehdään.

Esimerkkinä vuoden 2015 ennuste ja toteuma

Maatalousministeri Lepän ristiretki kauppaa vastaan

Maatalousministeri Jari Leppä vaikuttaa päättäneen, että kaikki elintarviketjun ongelmat Suomessa ovat kaupan syytä. Kenties hieman myös elintarviketeollisuuden, muttei toki sen osuuden, jonka pääomistajat ovat tuottajat itse osuuskuntien kautta. Tähän ei toki lainkaan vaikuta se, että hän on itse maitotilallinen sekä omistaa Osuuskunta Tuottajain Maidon kautta Valiota.

Suomalainen maatalous olisi matkailuhitti

Suomessa on nykyisin vajaa 50 000 maatilaa. Määrä vähenee vuosi vuodelta ja tilakoot kasvavat. Kannattavuus on heikentynyt ja maanviljelijän yrittäjätulo on nykyisin noin 14-15 000 euron luokkaa. Työtunnista tuloa kertyy alle viisi euroa. Ulkopuoliset eivät tunnu näkevän työssä juuri hohtoa, vaikka jonkinlainen romanttinen mielikuva osalla maanviljelijän tai karjatalouden parissa työskentelevän arjesta yhä onkin. Alennuskampanjat, tukien maksatushaasteet, sääilmiöt ja EU:n politiikka ovat osaltaan vaikeuttaneet maatalouden parissa työskentelevien tilannetta.

Millä EU:n maatalouspolitiikan toimilla voidaan edistää suomalaista maataloutta?

 

Ehdota osallistujaa CAP-työpajoihin!

Alla olevan linkin kautta voit ehdottaa osallistujaa työpajoihin. Niissä kerätään tarpeita ja ideoita siitä, millä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimilla voitaisiin edistää suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehittymistä vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella.

Työpajoja järjestetään eri aiheista, ja voit ilmoittaa saman ehdokkaan kerralla yhteen tai useampaan.

----

Tiedote: Maa- ja metsätalousministeriö 15.11.2018

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä